Perjantai on taas saapunut kuin yllättäen. Viikko on
vierähtänyt monenlaisten kiireiden keskellä nopeasti. Ellalla on ollut
iltamyöhään näytelmäharjoituksia, tänään on odotettu ensi-ilta yleisölle.
Kävimme eilen Juhan kanssa katsomassa näytelmää, kun sitä esitettiin koulun
omalle väelle. Juha lähti heti esityksen jälkeen taas työreissuun, tällä kertaa
lähelle eli Hangzhouhun. Siellä mekin kävimme Ellan ja naapurin lasten kanssa
retkellä elokuussa.
Viime viikolla oli todella kylmät ilmat, lämpötilat olivat
alle 15 asteen ja takkia sai vetää korviin asti, kun tuuli osui kohdalle.
Viikonlopuksi lämpeni lähelle 22 astetta, sitten taas kylmeni. Tulevaksi
viikonlopuksi on odotettavissa taas lämpimämpää, mittari kohoaa uudelleen
lähelle 20 astetta. Silti aamuisin saattaa olla vain kymmenisen astetta.
Pyöräillessä hanskat ovat olleet tarpeen.
Viime perjantaina lähdin kolmen maissa Juhan työpaikalle.
Lähdimme Juhan ja Lunan kanssa pankkiin hakemaan minulle kiinalaista
pankkikorttia. Ensin täytin hakulomakkeen, sitten odotimme ja odotimme. Vihdoin
tuli vuoromme ja pääsimme sopimaan pankkineidin kanssa tilin avaamisesta.
Hänellä oli asiat selvänä ja monen paperin tuplaleimauksen ja allekirjoituksen
jälkeen sain käteeni upouuden pankkikortin. Tilille laitettiin vielä pikkuisen
rahaakin, jotta siitä olisi jotain hyötyäkin. Tulipas pollea olo, kun sain oman
tilin. Suomalainen luottokortti ei toimi joka paikassa, joten on hyvä omistaa
paikallinen maksuväline. Tällä viikolla vein tilille taas rahaa,
pankkivirkailija auttoi siinäkin. Rahat eli 100 yuanin setelit syötetään
automaattikoneen kitaan ja hetken kuluttua tilillä näkyy uusi saldo.
Perjantain ohjelma jatkui keskustassa eli Xintiandilla
siten, että olimme sopineet Ainon kanssa treffit sinne kuudeksi. Lotta tuli
myös kanssamme syömään illallista. Saimmekin nauttia suussa sulavasta ruuasta
espanjalaisessa ravintolassa. Olipas mukava tavata Ainoa ja jakaa kuulumisia.
Hän on täällä vielä vuoden loppuun asti vaihto-opiskelijana. Sovimme, että hän
tulee meille viikon päästä, niin pidämme pikkujoulut ja laulamme joululauluja.
Joulusta puheen ollen
kävin eilen Marjutin kanssa kukkamarkkinoilla. Siellä oli moni puoti sisustanut
uudelleen jouluteeman mukaisesti ja kuusia, valoja ja koristeita oli yllin
kyllin tarjolla. Ostinkin sieltä joulukortteja ja –lahjoja. Juha lähtee
tiistaina Kokkolaan työmatkalle ja laitan hänen mukaansa muutaman paketin ja
kortin. Aivoille on mukavaa ja hyödyllistä puuhaa miettiä kevyitä, miellyttäviä
ja lahjan saajaa ilahduttavia lahjoja.
Saas nähdä, miten onnistun.
Palaan takaisin viime viikon tapahtumiin ja erityisesti
lauantaihin. Saimme nimittäin toissa perjantaina tiedon, että huoneiston
omistajat ovat myymässä asuntoamme ja esittely tulee tapahtumaan launtaina.
Saimme tiivistettyä ajan kolmeen tuntiin, joten viime lauantaina puoli kahden
ja puoli viiden välillä istuimme olohuoneen sohvalla, kättelimme kaikkia
tulijoita ja hymyilimme ystävällisesti jokaiselle. Omistajat ovat taiwanilaisia
siskoksia ja oikein mukavan oloisia rouvia. Heillä on täällä Shanghaissa
muutama muukin asunto, joten tämän aika on nyt siirtyä uudelle omistajalle.
Tänään saimme alustavan tiedon, että todennäköisesti talon ostaa sijoittaja,
jonka mielestä voimme asua huoneistossa vuokrasopimuksen loppuun asti eli vielä
1,5 vuotta. Olisihan se helpottavaa tietää, ettei tartte lähteä etsimään uutta
asuntoa ja muuttamaan eri paikkaan. Toivottavasti tilanne varmistuu
mahdollisimman pian, ettei tarvitse pähkäillä asiaa sen enempää.
Illalla menimme kuuluisaan Shanghain sirkus ERA:an. Se on
erittäin kuuluisa ja korkealaatuinen sirkus, missä akrobaatit ja muut taiturit
esittelevät taitojaan yleisölle joka päivä. Olin ostanut lipun jo paria viikkoa
aikaisemmin siltä varalta, ettei vapaita lippuja löydy. Paikalle tulikin paljon
väkeä, mutta ihan täyteen pallon muotoinen sali ei tullut. Esitykset olivat
toinen toistaan huikeampia. Juuri, kun ajatteli, ettei tehtävä voi enää
vaikeutua enempää, niin silloin se juuri vaikeutui. Pari tuntia oli ihan sopiva
määrä jännitystä ja ällistelyä. Hurjin ohjelmanumero oli, kun kahdeksan
moottoripyöräilijää pörräsi rautaisen pallon sisällä täyttä vauhtia. Yksikin
pieni virheliike olisi ollut kohtalokas. Käsittämättömiä taitelijoita
sielläkin!
Sunnuntaina Juha opiskeli kiinaa opettajansa johdolla
parisen tuntia. Sitten lähdimme vaatemarkkinoille kokeilemaan Juhan frakkia ja
minun iltapukua. Marjut ja Pekka tulivat myös kokeilemaan omia juhla-asujaan. Sain
kokeilla mekkoa ja kertoa muutosehdotuksia. Ensimmäinen ajatukseni oli, että
puku ei vastannut lähes tulkoon ollenkaan sitä kuvan pukua, josta olin
haaveillut. Se istui kuitenkin kauniisti ja oli huolellisesti tehty, joten
hymyilin vain iloisena ja maksoin puvun loppuosan. Helmaa piti vielä lyhentää,
joten puku saapui maanantaina kotiin kuriirin tuomana. Sen tästä prosessista
oppi, että kaikki asiat eivät välttämättä toteudu ennakoidulla tavalla, mutta
hyvään tulokseen kannattaa olla tyytyväinen. Juha oli komea ilmestys uudessa
frakissaan, kyllä meidän nyt kelpaa mennä juhlimaan Suomen itsenäisyyttä 3.12. yhdessä
muiden suomalaisten kanssa. Paikkana on legendaarinen Peace-hotelli, mikä
sijaitsee Bundilla, joen rannalla.
Tämän viikon aikataulu on ollut aika hektinen, Ellalla on
ollut nimittäin kahtena päivänä koulua aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Läksyjen
teko on ollut melko haastavaa noina päivinä. Huomenna on vielä yksi esitys
Hobbitia, sitten tahti rauhoittuu. Ellan esiintymistä on ollut ilo seurata,
sillä hän selvästi nauttii omasta osuudestaan ja on lavalla kotonaan kuin kala
vedessä. Keskiviikkona minulla oli kiinan toinen koe, minkä tulokset tulivat
tänään. Olin vähän ihmeissäni, kun opettaja kutsui minut tunnin jälkeen
puhutteluun. Tällä kertaa kokeesta tuli ”vain” 92 pistettä edellisen kokeen 99
pisteeseen verrattuna. Oli siinä sitten selittämistä, että olin yrittänyt kyllä
parhaani, mutta kun… Opettajalla oli selkeä näkemys siitä, etten ollut
opiskellut tarpeeksi, joten ensi kertaa varten pitää ottaa tiukempi asenne
opiskeluun. Onneksi en ota opiskelua liian vakavasti, sillä olisihan siinä
tilanteessa voinut tulla itku puseroon.
