keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Sitä sun tätä pitkin kevättä

Niin se aika hurahtaa vauhdilla, nimittäin edellisen blogin kirjoittamisesta on jo yli kuukausi aikaa. Monta asiaa onkin ehtinyt tapahtua tässä välissä. Suurin uutinen on se, että olemme palaamassa takaisin Kokkolaan kesällä, tarkemmin sanottuna heinäkuun puolella. Se tarkoittaa sitä, että minulla alkavat taas työt toden teolla ja Juhalla taas jatkuvat työt, mutta uusin haastein. Jos summaa täällä olemisen pariin sanaan, niin ensimmäisenä nousee mieleen kiitollisuus siitä, että olemme saaneet perheenä kokea nämä vuodet mitä erilaisimpia tilanteita ja matkoja. Toisena tärkeänä asiana pidän sitä, että silmät ovat auenneet näkemään tämän kulttuurin rikkauksia ja ihania ihmisiä. Muita todella merkittäviä asioita ovat uudet ystävät sekä suomalaisten että muunmaalaisten parissa. Uskoisin, että myös Ella ja Lotta ovat saaneet elämänpituisia ystävyyssuhteita eri puolille maailmaa. Juhan kohdalla työn mielekkyys ja hänen onnistumisensa ovat todella arvokkaita saavutuksia ja kantavat pitkälle jatkossakin.  Ikävähän tässä tulee, mutta aikansa kutakin, eikös vain.

Huhtikuussa meillä oli Suomi-koulua vielä kaksi kertaa ja toukokuun 5. päivänä pidimme yhdistetyn vappuriehan ja kevätjuhlan. Jokainen oppilas koristeli ja maalasi itselleen vappunaamarin, ja niistä tuli tosi hienoja. Oppilaille oli järjestetty erilaisia puuhapisteitä, joista he saivat tarran puuhapassiinsa, kuten onginta, kasvomaalaus, tietokilpailu, viestikilpailu ja ”spedeily”. Spedeily oli kaikille aikuisille tuttu juttu, mutta lapset eivät tietenkään voineet tietää sanan merkitystä. Yhtäkaikki, meillä oli tosi mukavaa puuhaa. Suloisinta oli , kun tietokilpailukysymykseen Suomen kansalliseläimeksi pienimmät (3-v.) vastasivat leijonan oikeaksi vastaukseksi. Karhu oli oikea vastaus, mutta joukkuehengessä oikeat vastaukset saatiin paikoilleen. Miina-opettajamme teki koko porukalle simaa ja tilasimme munkkirinkilöitä leipomosta. Lisäksi tilasin 80 kappaletta sinisiä ja valkoisia vappupalloja, jotka tekivät juhlasalista hetkessä kauniin ja koristellun näköisen. Pidin johtavana opettajana virallisen puheen, samoin kuin Sanna kaupanhoitajan ja johtokunnan edustajan roolissa. Oppilaista kolme oli valmistellut kanssani musiikkiesityksiä, jotka värittivät kauniisti juhlaa. Severi, apuopettajamme, oli taittanut ja koonnut koulun oman Lumiukko-lehden. Jaoimme oppilaille todistukset, luokkakuvat, lehden, ilmapallon ja ruusun. Hyvillä mielin esittelin ensi vuoden johtavan opettajan, Johannan, juhlayleisölle. Nyt on puolentoista vuoden pesti taputeltu pakettiin, monta rikasta ja rakasta hetkeä mukanaan.

Opiskelutahti on ollut sopivan haastava ja opiskeltavaa riittää ihan kiitettävästi. Mitä enemmän opiskelee, sitä paremmin tietää osaavansa vain murto-osan. Kiinankielessä on valtavasti sanoja, joiden sävyero määrittelee sanan käytön. Esimerkiksi naimisiinmenoa kuvastaa yksi verbi, mutta naiselle on lisäksi eri verbi ja miehelle omansa. Naisen kirjoitusmerkistä selviää, että hän menee miehen kotiin ja miehen merkistä, että hän ottaa naisen kotiinsa. Mielenkiintoista! Meillä on tosi hyvät opettajat, varsinkin yhden opettajan tunnilla unohtaa ajankulun kokonaan, sillä hän nappaa meidät otteeseensa innostavalla ja myönteisellä tavalla. Kävimme luokan kanssa myös retkellä parin tunnin päässä olevan Suzhoun kaupungin puistoalueella Wushanissa. Siellä oli valtavan iso puistoalue, jossa oli museoita, siltoja, erilaisia venekuljetuksia, ravintoloita, leikkipuistoja ja kauppoja. Yksi kurssilainen osti meidän ryhmälle sokerista tehdyt erimuotoiset tikkarit, yksi oli pupu, toinen, perhonen, kolmas ruusu jne. Kuvia otettiin joka välissä sekä ryhmänä että erikseen.
Huomenna minulla on kunniatehtävä olla kiinalaisen koulun oppilaskuoron johtajana, kun juhlaan saapuvat kaikkia Shanghain koulujen englanninopettajat. Kuoro laulaa viisi englanninkielistä laulua, joista osan olen itse sovittanut. 44 laulajaa muodostavat hyvän kokonaisuuden ja oppilaat ovat kuukauden aikana kehittyneet huimasti. Heille on koulun puolesta tilattu esiintymisasut, jotka mukailevat prinsessa- ja prinssiteemoja. Itse aion pukea punaisen tunikan ja valkoiset housut, jotta olen samaan sävyyn puettu. Kuoron harjoituksissa on lisäkseni sekä heidän kiinalainen musiikinopettajansa että englanninopettaja. Musiikinopettaja pitää lapset kurissa ja englanninopettaja kääntää puheeni tarvittaessa kiinaksi (siis englannista, ei suomesta suom. huom.). Meillä on vielä toukokuun lopussa iltakonsertti koululla, jonne tulevat oppilaat ja vanhemmat sekä muut sukulaiset.

Jousiyhtyeellä on toukokuun viimeisellä viikolla myös konsertti, siellä esitämme neljä kappaletta, joista yksi on heidän tekemänsä improvisointikappale. Sitten on urani jousiyhtyeen johtajana myös ohi täällä Shanghaissa. Mahtavia kokemuksia kaikki, lapset ovat vallanneet sydämestäni oman osansa.

Yliopistolla järjestetään monenlaisia lyhyitä kursseja opiskelijoille. Menin ystävieni Marjutin ja Taozin kanssa Pekingin oopperan naamionmaalauskurssille. Meille esiteltiin neljän pääroolin variaatiot ja sitten saimmekin tarttua pensseleihin ja maalata omat naamiomme. Niistä tuli ihan näyttäviä, vaikka en ole itse koskaan ollut kuvataiteessa lahjakas.

Vappua pääsin juhlimaan suomalaisten kanssa vappubrunssin merkeissä. Shanghain Westin-hotelliin oli kutsuttu brunssille suomalaisia ja meitä ilmestyi paikalle jopa 27 juhlijaa. Brunssi oli yleellinen ja sen aikana oli erilaisia esityksiä, kuten orkesterimusiikkia, aarioita, elokuvamusiikkia, jonglöörausta, akrobatiaa ja tanssia. Juha vietti vappua siellä Suomessa, itse asiassa Kokkolassa. Hänellä on ollut viime aikoina hyvin paljon erilaisia työmatkoja sekä täällä Kiinassa että Suomen matka.
Lotta jatkoi täällä oleskeluaan vielä muutamalla viikolla ja lähtee18. päivä takaisin Suomeen. Pian sen jälkeen hänellä onkin pääsykoe Tampereella. Hän pystyy tekemään kokeen Tampereella, vaikka ensisijainen toive on Otaniemen Aalto-yliopisto. Toivottavasti hän pääsee toivomaansa paikkaan opiskelemaan.


Ella on tällä hetkellä luokka-asteensa kanssa Hainanin saarella Sanyan kaupungissa viiden päivän luokkaretkellä. Ohjelmaan kuuluu surffausta, viidakkoseikkailua, uimista ja vierailu autististen lasten orpokodissa. Huomenna retkeläiset saapuvat takaisin Shanghaihin reppu täynnä ikimuistoisia kokemuksia.