Niin se aika hurahtaa vauhdilla, nimittäin edellisen blogin
kirjoittamisesta on jo yli kuukausi aikaa. Monta asiaa onkin ehtinyt tapahtua
tässä välissä. Suurin uutinen on se, että olemme palaamassa takaisin Kokkolaan
kesällä, tarkemmin sanottuna heinäkuun puolella. Se tarkoittaa sitä, että
minulla alkavat taas työt toden teolla ja Juhalla taas jatkuvat työt, mutta
uusin haastein. Jos summaa täällä olemisen pariin sanaan, niin ensimmäisenä
nousee mieleen kiitollisuus siitä, että olemme saaneet perheenä kokea nämä
vuodet mitä erilaisimpia tilanteita ja matkoja. Toisena tärkeänä asiana pidän
sitä, että silmät ovat auenneet näkemään tämän kulttuurin rikkauksia ja ihania
ihmisiä. Muita todella merkittäviä asioita ovat uudet ystävät sekä suomalaisten
että muunmaalaisten parissa. Uskoisin, että myös Ella ja Lotta ovat saaneet
elämänpituisia ystävyyssuhteita eri puolille maailmaa. Juhan kohdalla työn
mielekkyys ja hänen onnistumisensa ovat todella arvokkaita saavutuksia ja
kantavat pitkälle jatkossakin. Ikävähän
tässä tulee, mutta aikansa kutakin, eikös vain.
Huhtikuussa meillä oli Suomi-koulua vielä kaksi kertaa ja
toukokuun 5. päivänä pidimme yhdistetyn vappuriehan ja kevätjuhlan. Jokainen
oppilas koristeli ja maalasi itselleen vappunaamarin, ja niistä tuli tosi hienoja.
Oppilaille oli järjestetty erilaisia puuhapisteitä, joista he saivat tarran
puuhapassiinsa, kuten onginta, kasvomaalaus, tietokilpailu, viestikilpailu ja
”spedeily”. Spedeily oli kaikille aikuisille tuttu juttu, mutta lapset eivät
tietenkään voineet tietää sanan merkitystä. Yhtäkaikki, meillä oli tosi mukavaa
puuhaa. Suloisinta oli , kun tietokilpailukysymykseen Suomen kansalliseläimeksi
pienimmät (3-v.) vastasivat leijonan oikeaksi vastaukseksi. Karhu oli oikea
vastaus, mutta joukkuehengessä oikeat vastaukset saatiin paikoilleen.
Miina-opettajamme teki koko porukalle simaa ja tilasimme munkkirinkilöitä
leipomosta. Lisäksi tilasin 80 kappaletta sinisiä ja valkoisia vappupalloja,
jotka tekivät juhlasalista hetkessä kauniin ja koristellun näköisen. Pidin
johtavana opettajana virallisen puheen, samoin kuin Sanna kaupanhoitajan ja
johtokunnan edustajan roolissa. Oppilaista kolme oli valmistellut kanssani
musiikkiesityksiä, jotka värittivät kauniisti juhlaa. Severi, apuopettajamme,
oli taittanut ja koonnut koulun oman Lumiukko-lehden. Jaoimme oppilaille
todistukset, luokkakuvat, lehden, ilmapallon ja ruusun. Hyvillä mielin
esittelin ensi vuoden johtavan opettajan, Johannan, juhlayleisölle. Nyt on
puolentoista vuoden pesti taputeltu pakettiin, monta rikasta ja rakasta hetkeä
mukanaan.
Opiskelutahti on ollut sopivan haastava ja opiskeltavaa
riittää ihan kiitettävästi. Mitä enemmän opiskelee, sitä paremmin tietää
osaavansa vain murto-osan. Kiinankielessä on valtavasti sanoja, joiden sävyero
määrittelee sanan käytön. Esimerkiksi naimisiinmenoa kuvastaa yksi verbi, mutta
naiselle on lisäksi eri verbi ja miehelle omansa. Naisen kirjoitusmerkistä
selviää, että hän menee miehen kotiin ja miehen merkistä, että hän ottaa naisen
kotiinsa. Mielenkiintoista! Meillä on tosi hyvät opettajat, varsinkin yhden
opettajan tunnilla unohtaa ajankulun kokonaan, sillä hän nappaa meidät
otteeseensa innostavalla ja myönteisellä tavalla. Kävimme luokan kanssa myös
retkellä parin tunnin päässä olevan Suzhoun kaupungin puistoalueella Wushanissa.
Siellä oli valtavan iso puistoalue, jossa oli museoita, siltoja, erilaisia
venekuljetuksia, ravintoloita, leikkipuistoja ja kauppoja. Yksi kurssilainen
osti meidän ryhmälle sokerista tehdyt erimuotoiset tikkarit, yksi oli pupu,
toinen, perhonen, kolmas ruusu jne. Kuvia otettiin joka välissä sekä ryhmänä
että erikseen.
Huomenna minulla on kunniatehtävä olla kiinalaisen koulun
oppilaskuoron johtajana, kun juhlaan saapuvat kaikkia Shanghain koulujen
englanninopettajat. Kuoro laulaa viisi englanninkielistä laulua, joista osan
olen itse sovittanut. 44 laulajaa muodostavat hyvän kokonaisuuden ja oppilaat
ovat kuukauden aikana kehittyneet huimasti. Heille on koulun puolesta tilattu
esiintymisasut, jotka mukailevat prinsessa- ja prinssiteemoja. Itse aion pukea
punaisen tunikan ja valkoiset housut, jotta olen samaan sävyyn puettu. Kuoron
harjoituksissa on lisäkseni sekä heidän kiinalainen musiikinopettajansa että
englanninopettaja. Musiikinopettaja pitää lapset kurissa ja englanninopettaja
kääntää puheeni tarvittaessa kiinaksi (siis englannista, ei suomesta suom.
huom.). Meillä on vielä toukokuun lopussa iltakonsertti koululla, jonne tulevat
oppilaat ja vanhemmat sekä muut sukulaiset.
Jousiyhtyeellä on toukokuun viimeisellä viikolla myös
konsertti, siellä esitämme neljä kappaletta, joista yksi on heidän tekemänsä
improvisointikappale. Sitten on urani jousiyhtyeen johtajana myös ohi täällä
Shanghaissa. Mahtavia kokemuksia kaikki, lapset ovat vallanneet sydämestäni
oman osansa.
Yliopistolla järjestetään monenlaisia lyhyitä kursseja
opiskelijoille. Menin ystävieni Marjutin ja Taozin kanssa Pekingin oopperan
naamionmaalauskurssille. Meille esiteltiin neljän pääroolin variaatiot ja
sitten saimmekin tarttua pensseleihin ja maalata omat naamiomme. Niistä tuli ihan
näyttäviä, vaikka en ole itse koskaan ollut kuvataiteessa lahjakas.
Vappua pääsin juhlimaan suomalaisten kanssa vappubrunssin
merkeissä. Shanghain Westin-hotelliin oli kutsuttu brunssille suomalaisia ja
meitä ilmestyi paikalle jopa 27 juhlijaa. Brunssi oli yleellinen ja sen aikana
oli erilaisia esityksiä, kuten orkesterimusiikkia, aarioita, elokuvamusiikkia,
jonglöörausta, akrobatiaa ja tanssia. Juha vietti vappua siellä Suomessa, itse
asiassa Kokkolassa. Hänellä on ollut viime aikoina hyvin paljon erilaisia
työmatkoja sekä täällä Kiinassa että Suomen matka.
Lotta jatkoi täällä oleskeluaan vielä muutamalla viikolla ja
lähtee18. päivä takaisin Suomeen. Pian sen jälkeen hänellä onkin pääsykoe
Tampereella. Hän pystyy tekemään kokeen Tampereella, vaikka ensisijainen toive
on Otaniemen Aalto-yliopisto. Toivottavasti hän pääsee toivomaansa paikkaan
opiskelemaan.
Ella on tällä hetkellä luokka-asteensa kanssa Hainanin
saarella Sanyan kaupungissa viiden päivän luokkaretkellä. Ohjelmaan kuuluu
surffausta, viidakkoseikkailua, uimista ja vierailu autististen lasten
orpokodissa. Huomenna retkeläiset saapuvat takaisin Shanghaihin reppu täynnä
ikimuistoisia kokemuksia.