Shanghai, uusi kotikaupunki

Keskiviikkoaamuna tulimme perille Shanghaihin. Ulkona satoi ja lämpötila ei ollut liian tukahduttava. Onneksi meitä vastassa oli tila-auto, sillä toimme niin paljon tavaraa matkalaukuissa. Laukkuja olikin 6 isoa ja 4 pientä, joten auto oli tupaten täynnä laukkuja ja väsyneitä matkaajia.

Matkan varrella oli tuttuja kylttejä esim. Ikea, Walmart ja tietysti MacDonalds. Tammikuuhun verrattuna puut ja kukat olivat vehreämpiä. Liikennettä ei ollut paljon, täällä ei haluta mennä sateella minnekään. Sadekausi kuulemma kestää vielä viikon ja sen jälkeen alkaa kesä.

Eilen ja tänään lämpöä on ollut 31-33 astetta, kesällä lämmöt nousevat yli 40 asteen. Juhan työkaverit ehdottivatkin, että meidän kannattaisi käydä teettämässä kesävaatteita :-)

Keskiviikko meni lepäillessä ja illalla kävimme syömässä läheisessä ravintolassa. Tilasimme erilaisia kiinalaisia ruokia, listassa oli hyvät kuvat ja myös englanniksi selostus. Söimme maustettua avokadoa, vihreitä vihanneksia, mustia sieniä ja hapanimeliä possunugetteja. Teetä tarjotaan ihan ensimmäiseksi ja sitä kaadetaan lisää aterian aikana useasti. Maut olivat herkullisia ja olimmekin ihan täynnä ruokailun päättyessä.

Parvekkeelta oli hienot näkymät kaupungin talojen ylitse. Asumme kerroksessa 28, siksi näkymät ovat niin huikeat. Iltaisin taloja valaistaan kauniisti ja näyttävästi. Meidänkin asuinalueen katot ja parvekkeet sekä käytävät loistavat keltaisina muutaman tunnin illassa.

Eilen pääsimme maistamaan shanghailaista ruokaa Juhan työkavereiden kanssa. Tarjolle tuotiin toinen toistaan upeampia taideteoksia, jotka maistuivat yhtä herkullisilta miltä näyttivät. Esim. kokonainen kala tuotiin pöytään meidän ihailtavaksemme ja sen jälkeen se tarjoiltiin annoksina jokaiselle.

Illalla menimme Juhan kanssa hakemaan siivoustarvikkeita Carrefourista. Se on länsimainen kauppakeskus vartin ajomatkan päässä asunnoltamme. Taksin saimme napattua kadulta ja pääsimme nopeasti ostoksille. Kaupassa oli innokkaita myyjiä, jotka iloisesti esittelivät meille kodinkoneita, tietysti kiinaksi. Osasimme kuitenkin kertoa, että vain katsomme tavaroita, emme osta. Women kan kan, pu mai.

Tänään minulla oli aamukahdeksalta lääkärintarkastus. Siellä minua oli opastamassa ystävällinen Simon-herra. Hän oli täyttänyt kaavakkeet jo valmiiksi puolestani. Ensiksi minusta otettiin kuva, sitten jonotin ensimmäiselle luukulle. Seuraavaksi jonotin toiselle luukulle. Sitten minut ohjattiin lääkärintarkastukseen. Sain kenkäsuojat, suojatakin ja avaimen säilytyskomeroon. Yläosa piti ottaa paljaaksi ja sitten pukea takki päälle. Huone kerrallaan siirryin eteenpäin, tutkimukset olivat nopeita ja tehokkaita. Verenpainetta mitattiin, otettiin sydänfilmi, ultrattiin keuhkot, otettiin röntgenkuva, tarkastettiin näkö ja lopuksi otettiin verikoe. Kaikki tämä tapahtui alle tunnissa.

Ensikosketus maahan on ollut erittäin positiivinen, eikä ihme. Ollaanhan täällä osattu toimia jo monta tuhatta vuotta ja näinkin suuressa kaupungissa tuntuu pysyvän hyvä järjestys. Eilen saimme kiinalaiset simkortit puhelimiin ja metroliput.

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä

Juha saapui viime viikolla Suomeen. Olemme aloittaneet pakkaamisen ja tavaroiden vähentämisen hitaasti, mutta varmasti. Kiirettä on pitänyt. 

Kaiken lisäksi olen pakertanut yrittäjän ammattitutkintoa ja valmistellut duoparini Nooran kanssa tulevan keskiviikon konserttia. Se onkin vähään aikaan viimeinen yhteinen esiintymisemme. Onneksi voimme olla netin välityksellä yhteydessä toisiimme. Jotain uutta siis luvassa.

Tulevalla viikolla täytyy päivittää vuoden lääkevarasto ja hoitaa muitakin asioita kuntoon. Näillä näkymin olemme lähdössä Kiinaan juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Oli hienoa päästä muistelemaan vanhoja kouluaikoja Länsipuiston lukiossa, taitaa olla nykyään Kokkolan suomalainen lukio. Paikalle oli päässyt nelisenkymmentä v. 86 abiturienttia. Opettajiakin oli paikalla vajaa kymmenen. Lämpimiä muistoja heräsi molemmin puolin. 

Täytyy lainata kirjastosta vielä kirjoja, jos ehtisi lukea äidinkielisiä teoksia. Shanghaissa on kuulemma myös suomalaisia kirjoja lainassa suomalaisten omassa kirjastossa. 

Taivas on ollut ilahduttavan sininen ja kirkas hurjien myrskyjen jälkeen. Juha kertoi, että Shanghaissa ei näy kovin usein kirkkaan sinistä taivasta, vaan se on ohuen sumupilven takana piilossa. Nautin nyt varastoon kaikista luonnon lahjoista, mitä Suomesta löytyy. Äänitin puhelimeen meren kohinaa ja lintujen laulua vanhempieni kesämökin rannassa. Sitä on kiva kuunnella uudessa kodissa, jos koti-ikävä vaivaa.

Kesäkuun ja uuden alku

Tänään illalla sain pitää työkavereilleni rennot läksiäiset. Lauloimme yhteislauluja ja esitin duoparini kanssa muutamia omia sävellyksiämme ja ikivihreitä lauluja. Mieltä lämmittää työkavereiden välittäminen ja olenkin ihan otettu ja sydämessäni läikähtelee iloisia tunteita!

Tässä kuussa lähtömme on jo todellisuutta, juhannuksen jälkeen lennämme maailman toiselle puolen. Jo talvella huomasin, kuinka valtavan suuri etuoikeus meillä suomalaisilla on: saamme nauttia puhtaasta ilmasta, luonnosta ja eläimistä ihan lähiympäristössämme. 

Tavaroiden pakkaaminen on vielä edessäpäin, samoin turhan karsiminen. Mukaan emme ota muuta kuin pieniä asioita, kuten kirjoja, pieniä soittimia, nuotteja ja vaatteita. Huonekalut ovat valmiina vuokra-asunnossamme ja Juha on niistä pitänyt huolen. Tytöillä on jo mielessä monta sisustukseen liittyvää ideaa, joita yritämme toteuttaa sitten Shanghaissa. 

Minä odotan eniten sitä, että pääsen kokeilemaan kiinan puhumista ja selviytymistä arkisissa  kanssakäymisissä. 

Asuinalueellamme on mahdollisuus harrastaa urheilua kuntosalissa, uima-altaassa, sulkapallokentällä, squashkentällä ja pingistäkin voi pelata. Opiskeluaikoina pelasin ahkerasti squashia, toivottavasti muistan vielä jotain tuosta haastavasta pelistä!