keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Koulua, kävelyä, kevättä

Viime viikon sunnuntaina Juha lähti Suomeen viikoksi työmatkalle.  Minä taas menin ihan viereiseen taloon sopimaan Ruusun kanssa Suomikoulun opetuksesta. Teimme suunnitelmat kaikille seitsemälle kerralle. Keväällä meneekin mukavasti työn touhussa muutama lauantaipäivä. Opetus tapahtuu täällä Hongqiaon alueella SCIS:n varhaiskasvatuksen tiloissa. Lapsia on kolmisenkymmentä ja ikäjakauma on kolmivuotiaasta rippikouluikäiseen. Meitä opettajia on Ruusun ja minun lisäksi Marjo ja Linda. Meillä on joka kerta myös puolen tunnin musiikkihetki, missä laulamme suomalaisia lauluja kevätjuhlaa silmällä pitäen. Nelisen tuntia meillä vierähti, kun mietimme jokaiselle lauantaille suomalaisen kalenterin mukaan teemapäiviä. Kalevalaa, tasa-arvoa ja pääsiäistä käsitellään sekä juhlitaan vappua ja äitienpäivää. Ensimmäiselle kerralle ystäväni Marjut lupasi leipoa laskiaispullat ja Marjo on käynyt jo ostamassa marsipaanit, hillot ja kermat täytteiksi. Innolla odotan, mitä kaikkea kivaa saamme aikaan yhdessä.

Sunnuntaina tuli jännittävä viesti puhelimeen: minua pyydettiin sijaistamaan musiikinopettajaa Ellan koululle. Etukäteen jännitti, miten osaan opettaa englanniksi, mutta hyvin se sujui. Olin koko viikon sijaisena, ensimmäiset kolme päivää opetin jousiorkesterilaisia ja loppuviikko meni puhaltajien kanssa. Voin todeta, että aikoinaan opiskelu Sibelius-Akatemiassa oli niin hyvätasoista, että siellä opituilla taidoilla pärjäsi hyvin. Oppilaat olivat yläkoululaisia ja lukiolaisia. Minkäänlaisia järjestyshäiriöitä ei ollut, vaan oppilaat tekivät oma-aloitteisesti tehtäviään ja sain opettaa sekä musiikin teoriaa että historiaa soittimien ohjauksen lisäksi. Pari viulun kieltäkin vaihdoin ja yhden sellon kielen. Tunnit kestivät kerrallaan 80 minuuttia ja oppilaat tekivät puolet ajasta tehtäviä tietokoneillaan ja puolet ajasta soittivat soittoläksyjään. Ainoa asia, mikä jännitti joka päivä oli se, että ehdinkö saamaan taksin ajoissa koululle. Kävikin niin, että aamuisin portin ulkopuolella oli vapaa taksi, ihan kuin minua varten odottamassa!

Ellalla oli torstaina synttärit ja perjantaina nimpparit. Kaverisynttäreitä vietettiin perjantaina ja lauantaina tulivat suomalaiset ystävät Yina ja Stella yökylään. Meidän pikku prinsessamme on kasvanut nyt virallisesti teinin ikään, kolmetoista ikävuotta saavutettu. Voin todeta, että meillä asuu aivan ihana teini. Keskiviikkona haimme juhlaa varten koristeita Ruby´s Party-nimisestä kaupasta. Sieltä löytyi kaikenlaista kivaa, mukaan tuli delfiininmuotoinen pinjata, ilmapalloja ja muita tarvittavaa. Perjantaina meille saapui kuusi Ellan luokkakaveria. Vetäydyimme Lotan kanssa meidän makuuhuoneeseen katsomaan elokuvaa, ja kävimme tarpeen tullen auttamassa ohjelmanumeroissa.

Lauantaiaamuna Lotta lähti Suomeen lomalle. Hänellä on vielä pari viikkoa lomaa ennen opiskelujen jatkumista.  Juha lähti samana päivänä takaisin tänne Shanghaihin. Saimme kuvaviestin, missä Juha ja Lotta olivat lentokentällä juomassa kahvia.

Juha tuli siis sunnuntaina kotiin ja toi meille taas monta pakettia ruisleipää ja tällä kertaa mukaan oli tarttunut myös turkinpippurikarkkeja ja suklaata. Kuulin, että monet tuovat tänne myös Oltermanni-juustoa ja marjoja. Ehkäpä niitä tulee sitten ensi kerralla. Tiistaina Juha meni työmatkalle Pekingiin ja tulee sieltä tänä iltana. Matkustavaista sakkia meillä.

Juha toi myös minun golflaukkuni Suomesta. Meillä on täällä asuinalueella harjoittelupaikka, jota testasin maanantaina. Se on ihan toimiva ja pallot saa kerättyä helposti sellaisella kärryllä, mikä nappaa pallot koriin aika kätevästi. Tänään olen menossa ensimmäistä kertaa ystävieni Kirsin ja Tiinan kanssa pelaamaan yhdeksän reikää Hongqiaon golfkentälle. Toivottavasti pysymme ehjinä ja kaikki pallot eivät huku pöpelikköön. Olen pelannut viimeksi viisi vuotta sitten, joten taidot ovat melkoisesti ruosteessa. Golfissa on kuitenkin se mukavaa, että seura on yleensä kivaa ja kentät kauniita.

Tällä viikolla tiistaina oli järjestetty Shanghain suomalaisten kävely Suzhou Greekille. Se on ison joen varrella Puxin puolella, alueelta löytyy vielä vanhoja kiinalaisia asuntoja sekä siirtomaavallan aikaisia rakennuksia. Kävimme metodistikirkossa sekä pääpostitalossa. Molemmat on rakennettu taidokkaasti ja ne ovat säilyneet hyvinä. Kävely oli miellyttävää, sillä lämpötila nousi lähemmäksi kahtakymmentä astetta. Lounastimme Bundin varrella espanjalaisessa ravintolassa, missä oli erittäin maukasta ja herkullista ruokaa. Jatkoimme retkeä vielä Marjutin ja Sarin kanssa kirjakauppaan, mistä ostin Ellalle kaksi englanninkielistä kirjaa ystävänpäivälahjaksi.

Eilen tein kävelyretken Jing´An temppelin luota French Concessionin alueelle Kirsin ja Tiinan kanssa. Ilmassa on selvästi kevään tuntua ja lämpötilat ovat nousemassa lähelle kahtakymmentä. Illalla kävimme Ellan kanssa ostamassa mulle golfvaatteita ja –palloja sekä Ellalle uudet kouluhousut. Khakinvärisiä housuja on aika vaikea löytää sopivan kokoisia, sillä aikuisten vaatteet ovat vielä isoja ja lasten vaatteet liian pieniä. Meillä oli onni matkassa, kun H&M:n valikoimista löytyi sopivat. Koulupukusääntö voi siis aiheuttaa myös päänvaivaa. Onneksi puserot ja urheiluvaatteet saa hankittua koululta.



perjantai 3. helmikuuta 2017

Kukon vuotta aloittamassa

Viime kerran kirjoituksen jälkeen on mennyt jo lähes kaksi viikkoa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Torstaina 19.1. pääsin Marjutin ja hänen äidinsä kanssa tutustumaan Shanghain laitamilla sijaitsevaan katoliseen katedraaliin. Se sijaitsee She Shan –nimisen kukkulan huipulla. Korkeutta kukkulalla on 100 metriä, joten saimme ihan kiitettävästi käyttää aikaa kiipeämiseen. Kuljimme puista rakennettua polkua pitkin bambujen kohotessa ympärillämme monen metrin korkeuteen. Pienen pieni talitintin näköinen lintu pyrähti luonamme jatkaen matkaansa puiden lomaan. Päädyimme nk. Via Dolorosalle, mitä pitkin pyhiinvaeltajat kulkevat isoina ryhminä kirkkoon toukokuun aikana. Tien sivussa oli mielenkiintoinen kyltti, jossa ohjeistettiin mahdollisen metsäpalon varalle sopivaa käytöstä. En ole aikaisemmin nähnyt tekstiä, missä idioottien vartijoita käsketään pitämään huolta siitä, etteivät idiootit mene leikkimään metsäpalon lähettyville. Onneksi meitä oli kolme, joten pystyimme vartioida toisiamme vuorotellen.

Pyhän Marian katedraali oli hyvin pelkistetty ja koruton sisältä, maalatuista ikkunoista tuli kauniisti värejä auringon säteiden siivilöimänä. Katedraalin vieressä oli Shanghain tähtitieteellinen museo ja sieltä löytyi pyöreä huone isoine kaukoputkineen ja mittareineen. Laskeuduimme vuoren toista puolta alas kivitietä pitkin ja jatkoimme matkaa lounaalle. Täältä löytyy erinomainen fondue-ravintola! Herkuttelimme juustofondueta, kotiin päästyäni seuraavaksi maistuivat päiväunet.

Seuraavana viikonloppuna oli kaunis ja puhdas ilma. Kävimme Juhan kanssa molempina päivinä pyöräilemässä pitkät lenkit, lauantaina ajelimme eläintarhalle päin ja sunnuntaina Bundille asti. Kilometrejä kertyi ihan kiitettävästi ja takamuskin säilyi ehjänä hyvien pyöräilyhousujen ansiosta. Pyöräilystä huumaantuneena ostin naapureilta taitettavan polkupyörän. Se olikin aika pieni, mutta hyvin sillä pääsee pieniä matkoja eikä maksanut kuin 30 euroa.

Viikko sitten maanantaina meillä oli ensimmäinen Suomikoulun opettajien tapaaminen. Menimme keskustaan Xintiandille lounaalle ja suunnittelimme tulevan kevään ohjelmaa. Oppilaita tulee olemaan noin 30 ja opettajia on neljä, joten ryhmäkoot ovat ihanteellisen pienet. Jaoittelimme oppilaita iän mukaan neljäksi ryhmäksi, itse opetan Ruusun kanssa vuorotellen isompien ryhmiä. Olen aika innoissani päästessäni mukaan tällaiseen toimintaan. Nyt on vielä erikoisen hienoa, kun Suomi täyttää sata vuotta ja voimme juhlistaa sitä monella tavalla. Kevätjuhlaa vietämme toukokuun puolella. Koulupäiviä on yhteensä seitsemän, lauantaisin opiskellaan aamupäivisin nelisen tuntia. Meillä on hyvä tiimi, pienemmistä huolehtivat Linda ja Marjo. Lisäksi Suomikahvilaa ja kirjastoa pidetään avoinna koulun toiminta-aikoina.
Tiistaina tapasin yliopistokavereita lounaan merkeissä, paikalle saapuivat lisäkseni uusiseelantilainen Jo ja ranskalainen Laurent. Söimme hyvin tulista ruokaa hunanilaisessa ravintolassa. Sen jälkeen käväisimme Laurentin luona kahvilla, hän kun asuu ihan ravintolan kulman takana. Kävelin Jing´An -temppelin luokse ja käväisin muutamassa vaatekaupassa. Palasin kotiin metrolla ja kävin samalla maksamassa meidän kännyköihimme lisää saldoa.

Keskiviikko meni valmistautuessa matkaan. Ellalle pyydettiin lomaa torstaiksi koulusta; heillä alkoi loma vasta perjantaina. Torstaiaamuna menimme Hongqiaon lentokentälle ennen kuutta. Lentokenttä näyttää meidän parvekkeelta olevan niin lähellä, mutta matkassa sinne kului puolisen tuntia. Pääsimme kaikki vaiheet läpi sutjakkaasti, kentällä ei ollut vielä noin aikaisin pahinta ruuhkaa.

Lensimme China Southern Airlinesin koneella Shenzheniin. Sieltä menimme pikkubussilla rajatarkastusten läpi Hongkongin puolelle. Toinen bussi vei meidät Hongkongin lentokentälle, mistä oli kyyditys hotellillemme. Asuimme lentokentän lähellä olevassa hotellissa neljä yötä. Ikkunasta näkyi merelle ja huokailimmekin moneen otteeseen sitä, miten ihanaa on nähdä aaltoja ja laivoja ja lokkeja ja merta. Näkyi ikkunasta myös kauniita vuoria, mitkä ympäröivät kaupunkia ja palmuja siellä sun täällä.

Perjantaina lähdimme juhlimaan uutta vuotta paikalliseen huvipuistoon Ocean Parkiin. Siellä oli monenlaista nähtävää ja koettavaa. Juhalle ja Ellalle ostettiin ns. Fast Pass-liput, joilla he pääsivät jonojen ohi laitteisiin. Lotan kanssa keskityimme enemmän rauhallisempiin kohteisiin eli kävimme ihailemassa pingviinejä ja koalakarhuja sekä jonotimme tunnin verran köysiradalle. Näköalat olivat huikeat: edessä aukeni vuorten ympäröimää kaupunkia meren kimmeltäessä vihertävänä ja purjeveneiden kelluessa poijujen päässä. Puisto meni kiinni kuudelta, jolloin mekin lähdimme takaisin hotellille päin.

Lauantaina lähdimme iltapäivällä lauttaterminaaliin ostamaan lippuja Macaolle. Halvemmat liput oli jo myyty loppuun, joten maksoimme matkasta ihan ruhtinaallisesti. Matka kesti 40 minuuttia ja sen aikana tarjoiltiin välipalaa ja kahvia. Oli ihana tunne päästä merelle. Lauttarannasta pääsimme matkaamaan bussilla paikalliseen nähtävyyteen Venetia-hotellikompleksiin. Se olikin melkoinen kompleksi. Tuntui kuin olisimme matkustaneet Venetsiaan, sillä kattoon oli maalattu taivas, keskellä virtaavassa joessa oli gondoleja laulavine gondolieereineen ja turisteineen. Ainoa, mikä puuttui oli Markuksen torin pulut, niitä emme tosin edes kaivanneet. Ruokapaikan etsimiseen meni muutama tovi, kun yritimme löytää eri kerroksista toinen toistaan kalliimpien putiikkien välistä ravintolaa. Huomasimme olevamme jo toisen hotellin alueella, sinne kun meni yhdyskäytävä. Ulkona näkyi Eiffelin torni ja Parisian-hotelli sekä Venetia-hotellin italialainen siluetti. Jatkoimme matkaa taksilla keskustaan ja kävimme katsomassa Pyhän Paavalin kirkon raunioseinämää. Se oli vaikuttavan näköinen iltavalaistuksessa. Lähdimme kävelemään kohti lauttarantaa ja löysimme sinne muutaman mutkan kautta. Macaon keskustassa on nimittäin aika korkeita kukkuloita, jotka pitää osata kiertää oikeaa kautta. Saimmepahan kunnolla liikuntaa. Olimme perillä tuntia liian aikaisin, mutta se ei haitannut, sillä pääsimme aikaisemmalla lautalla takaisin.

Sunnuntaina osallistuimme anglikaanisen kirkon messuun Hongkongin keskustassa. Opiskeluaikainen ystäväni Ulla on tällä hetkellä töissä Hongkongissa ja sovimme tapaamisen kirkkoon. Kirkonmenot tuntuivat melko tutuilta luterilaiseen verrattuna, mutta suitsuketta löyhyteltiin sen verran ahkerasti, että Ellan piti päästä ulos hengittämään raitista ilmaa ja minäkin laitoin hengityssuojan naamalle. Kirkon pihalla oli paljon ihmisiä, Ulla kertoi, että kotiapulaiset kohtaavat toisensa sunnuntaisin kaupungilla ja rakentavat pieniä soppeja pahvisista laatikoista katujen varsille ja tunneleihin. Sillä tavalla heillä on mahdollista tavata toisiaan ja viettää ainoaa vapaapäiväänsä mielensä mukaan. Näyttikin siltä, että menossa oli suuret piknikfestivaalit. Kävimme yhdessä syömässä ja oli mukavaa vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa. Ilta meni hotellilla rentoutuessa, jalat olivat siinä vaiheessa minulla jo ihan puhki kaikesta kävelemisestä.

Maanantaina kävimme hotellin lähellä olevassa ostoskeskuksessa tutkimassa tarjontaa, söimme hotellilla lounaan ja lähdimme sitten taksilla kohti Hongkongin rajaa. Pääsimme rajan ylityksen jälkeen toisella taksilla Shenzhenin hotellille. Siinä oli yllätykseksemme sata kerrosta, joten hotellille mentiin ensin hissillä kerrokseen 97 ja sieltä toisella hissillä kerrokseen 77, missä oli huoneemme. Uima-allas oli kerroksessa 75 ja sen ikkunoista oli hauska katsella kaupungin valoja. Illalla menimme syömään paikalliseen ravintolaan hotpotia. Se on ruoka, jossa pöydän keskellä on tulisija ja sen päälle tuodaan iso kattila, missä on vettä, vihanneksia ja mausteita. Erikseen tilataan lihaa, sieniä ja kasviksia. Erilliseen kulhoon tehdään kastike, missä on korianteria silputtuna, valkosipulia, öljyä ja seesamitahnaa. Kastikkeeseen dipataan vedessä kypsyneitä herkkupaloja. Hotellin hississä kiinalainen mies kysyi meiltä, olimmeko olleet syömässä hotpotia, sillä tuoksuimme aika vahvasti. Hän oli kotoisin Pekingistä ja kertoi tuoksun tuovan mieleen kotiseudut. Tiistaina vaihdoimme vaatteet hajuttomiin versioihin eikä kukaan enää tullut jakamaan tuoksukokemuksia kanssamme.

Tiistaina suunnistimme Shenzhenin nähtävyyteen Window of the World –puistoon. Siellä oli maailman kuuluisimpia rakennuksia pienoiskoossa. Alue oli hyvin laaja ja nähtävää oli paljon. Meillä kului monta tuntia, mutta lämpimässä säässä oli kiva olla ulkona. Koko matkan ajan lämpötila pysyi kahdenkymmenen asteen paremmalla puolella, mikä on todella paljon lämpimämpää kuin tällä hetkellä Shanghaissa. Tiistai-iltana palasimme lentokoneella takaisin kotikentällemme Hongqiaoon. Suosittelen molempia kaupunkeja matkakohteiksi, meidän perheemme sai monenlaisia uusia kokemuksia matkasta.

Keskiviikkona pyöräilimme Juhan kanssa keskustaan hakemaan hänen tietokonettaan työpaikalta. Sää oli taas meillä otollinen; aurinko lämmitti raittiissa ilmassa mukavasti. Pyöräillessä ehtii sopivasti näkemään erilaisia maisemia ja rakennuksia. Torstaina kävin tyttöjen kanssa Ikeassa täydentämässä ruokavarastoamme näkkileivillä ja muilla herkuilla.


Perjantaipäivä meni Shanghain Science & Techonology –museossa. Meiltä menee sinne metrolla näppärästi suora reitti. Tutkittavaa riitti monessa kerroksessa ja olimme siellä vajaa kolme tuntia. Metroaseman alueella on laaja ”copymarket” –alue, mistä ostimme muutaman paidan ja Ellalle repun. Tänään on lauantai ja viimeisiä lomapäiviä. Juhalla on meneillään kiinantunti ja tytöt ovat omissa oloissaan. Huomenna Juha lähtee työmatkalle Kokkolaan ja viettää syntymäpäivänsä lentokoneessa. Ensi viikolla on vuorossa Ellan synttärit ja juhlimme niitä perjantaina ja lauantaina. Sitten on Lotan vuoro lähteä Suomeen lomalle, ehkä kohtaavat Juhan kanssa Helsingin lentokentällä. Minulla menee aika koulujuttuja suunnitellessa ja ystävien kanssa ollessa. Hyvää uutta vuotta on  toivoteltu sen verran paljon, että lauseen muistaa varmasti hyvin. Xin nian kuaile!!! 新年快!!!