maanantai 22. toukokuuta 2017

Kesää kohti ollaan menossa

Toukokuu on jo kohta lopussa ja koulujen kesälomat lähestyvät Suomessa. Ellalla koulu päättyy vasta 16. kesäkuuta , samoin kuin minun kiinan opiskelunikin. Sitten on viikonloppu aikaa pakata ja lähteä kesälomalle Kokkolaan. Kesällä meillä on kahdet isot juhlat tulossa, nimittäin Lotan ylioppilasjuhlat ja minun viiskymppiset. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Paikan ja ajan ilmoitan sitten tarkemmin.

Kirjoitin viime blogissa, että minulla oli tulossa koe. Menin kurssikaverini Tomokan luokse tiistaina opiskelemaan hänen kanssaan yhdessä koealuetta. Hän on kotoisin Tokiosta ja muutti englantilaisen miehensä kanssa tänne Shanghaihin viime marraskuussa. Opiskelu imaisi mukaansa ja huomasimme, että neljä tuntia vierähti nopeasti. Kävimme läheisessä japanilaisessa ravintolassa lounaalla. Oli kiva päästä syömään sellaisia ruokia, mistä hän piti, sillä eihän niistä tiedä muuten mitään. Herkullisia ruokalajeja ystäväni tilasi ja tyytyväisinä jatkoimme matkaamme.

Kiinan koe meni ihan mallikkaasti, vaikka se olikin vaikean tuntuinen. Suurin ongelma minulla on muistaa kaikki kirjoitusmerkit oikein, sillä minulta meinaa usein jäädä joku viiva tai kiehkura vetämättä. Taitaa olla jonkinlainen hahmotushäiriö tai sitten vaan en opiskele tarpeeksi ahkerasti. Toisaalta olen ajatellut, että ei tämä ole niin vakavaa, kyllä ne merkit sieltä aikanaan jää muistiin, jos on tarvetta. Tunneilla tahti on niin kova, että sieltä lähtee aina pää pyörällä. Opettaja ei pidä taukoja, vaan kiihdyttää tahtia kuin paraskin pikajuna. Siellä sitten yrittää pysytellä edes jonkin verran mukana. Esimerkiksi eilen hän kertoi meille kiinaksi kuuluisan rakkaustarinan juonen. Ymmärsin noin puolet siitä, mitä hän puhui.

Juhalla on ollut kiirettä kokousten ja työmatkojen kanssa. Tällä viikolla hän on keskiviikon kotona, muuten matkustaa. Tuntuu kuitenkin siltä, että hän nauttii tehtävästään ja pääsee toteuttamaan omia visioitaan työn parissa. Ihailen Juhassa hänen rauhallista ja ystävällistä luonnettaan ja samoin tuntuvat täkäläisetkin arvostavan niitä piirteitä. Hänen kiinanopiskelunsa on myös jatkunut epäsäännöllisen säännöllisesti, joten keskustelut sujuvat jo näppärästi kiinan kielellä. Meinasin laittaa, että paikallisella kielellä, mutta Shanghain kieli on ihan omansa. Sanat ovat aivan erilaiset, niitä voisi verrata ehkä samalla tavalla kuin unkaria ja suomea keskenään.

Toissa viikonloppuna vietimme Ellan kaverin Stellan kaksitoistavuotisyllätyssyntymäpäiviä. Menimme kolmen perheen voimin ratkaisemaan arvoituksia Mr.X – paikkaan. Siellä meidät ohjattiin ensimmäiseen huoneeseen, mistä piti löytää yhdessä puisia palikoita.  Sen jälkeen piti saada seuraavan huoneen ovi auki etsimällä siihen sopiva koodi. Aikaa meillä oli yhteensä 60 minuuttia. Pääsimme neljän huoneen, lasersäteiden, panssariovien ja kaltereiden läpi ja melkein selvisimme uloskin. Kokemus oli jännittävä ja se oli mainio ohjelmanumero meidän sakille. Kävimme vielä ulkona syömässä ja jatkoimme Stellan kotiin kakkukahveille. Intaannuimme myös laulamaan yhdessä, sillä perhe on hyvin musikaalinen. Olipas sävähdyttävää laulaa kolmiäänisesti Ultra Brata ja Finlandiaa.

Ellalla oli viime viikolla joka päivä koulua 8-16.30. Perjantaina hänellä oli sitten esitys koulun teatterissa. Näytelmän nimi oli Games People Play ja sen oli ohjannut vuotta ylemmällä luokalla olevat oppilaat.  Välikohtauksina oli hulvaton opettajien cheerleader-porukka, jossa opettajat tekivät hupaisia koreografioita ja huudahtelivat iskulauseita. Oli nautinnollista seurata, miten luonnollisesti ja taitavasti Ella näytteli oman osuutensa.

Ellan kaverin Inkan isä on ollut täällä työmatkalla ja pääsimme hänen kanssaan sunnuntaina lounaalle ja kaupunkikierrokselle. Kävelimme ansiokkaasti koko päivän ja löysimme matkan varrelta hyviä matkamuistoja ja tuliaisia. Viivyimme keskustassa niin pitkään, että tuli hämärä. Bund eli joen varsi on joka kerta yhtä vaikuttava ja kaunis. Siellä yhdistyvät 1800-luvun eurooppalainen arkkitehtuuri, kivinen näköalamuuri, joen toisella puolella kohoavat tornit ja taloista heijastuva valomeri sekä joella seilaavat rahtilaivat, proomut ja turistilautat.

Lämpötilat ovat nyt jämähtäneet 25 lämpimämmälle puolelle.  Koululle on kiva pyöräillä näissä keleissä. Ilmanlaatukin on parantunut huomattavasti.  Puistoissa on kiva pysähtyä nauttimaan rauhasta keskellä suurkaupunkia. Kaikin puolin siis mukavaa olemista täällä, vaikka Suomeenkin on taas kiva tulla. Enää 27 päivää, niin olemme kotikonnuilla.  



maanantai 8. toukokuuta 2017

Toukokuun tunnelmia

Viikko sitten perjantaina minulla oli vaiherikas päivä. Menimme opiskeluryhmän kanssa Pudongin puolelle China Art Museumiin tutustumaan kiinalaiseen kuvataiteeseen. Jonotimme  ensin lippujonossa, sitten menimme turvatarkastuksen läpi. Jakauduimme pienempiin ryhmiin ja opettaja antoi meille tehtävämonisteet, joiden mukaan meidän piti etsiä tiettyjä maalauksia ja vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Museorakennus on hauskannäköinen kolossi: se on punainen ja laajenee ylöspäin eli näyttää vähän surrealistiselta nurinpäin olevalta pyramidilta. Ryhmässäni oli kaksi korealaista naista minun lisäkseni. Heillä oli vauhti päällä ja kipitimme näyttelytilasta toiseen melko vauhdikkaasti. Yhteen tilaan piti maksaa 20 RMB eli noin 2,5 euroa. Se kyllä kannatti, sillä tilassa oli seinämaalauksen näköinen multimediateos, joka esitti vanhaa kiinalaista elämää.  Päiväni jatkui hulusi-huiluryhmän kanssa. Opettaja oli hankkinut meille kauniit Yunnanin maakunnan vähemmistökansan juhlavaatteet netistä ja puimme ne läheisessä puistossa päällemme. Paikalle saapui kuvausryhmä, jonka tarkoituksena on tehdä kurssistamme esittelyvideo yliopiston sivuille. Meitä siinä tällättiin eri paikkoihin, soitimme yhteistä kappaletta moneen kertaan sekä puiston sillalla että järven rannalla ja opettaja piti näytetuntia puolalaiselle opiskelukaverillemme. Saas nähdä, millainen videosta tulee.

Ennen vappua meillä ehti olla Suomi-koulun kenraaliharjoitukset ja vappuhulinat. Söimme munkkeja ja joimme simaa. Ruusu oli loihtinut Kotivinkin ohjeilla pikasimaa ja se maistui ihan oikealle vappujuomalle, oppilaiden mielestä leipomon munkit olivat lähellä suomalaisten munkkirinkilöiden makua. Kenraaliharjoitukset olivat intensiiviset ja täynnä viliseviä pikkuoppilaita, ikäjakauma on siis 3-15 –vuotiaat. Lauantain harjoitukset toivat elävästi mieleen oman työuran lukuisat kenraaliharkat eri kouluilla. Laskeskelinkin, että olen vetänyt yli kahdetkymmenet kevätjuhlamusiikit urani aikana. Viikonloppuna tein myös oman ryhmäni oppilaiden todistukset valmiiksi.



Sunnuntaina Ellan kolme luokkakaveria tulivat meille yökylään. Siirryimme Juhan kanssa Ellan huoneeseen ja tytöt valtasivat meidän makuuhuoneemme. Sieltä kuului kikatusta ja käkätystä puoli kahteen asti yöllä. Aamulla vauhdikas meno jatkui, kunnes tytöt tultiin hakemaan koteihinsa. Oli nautinnollista katsella, miten hollantilainen, amerikkalainen, brasilialainen ja suomalainen nauttivat toistensa kanssa olemisesta. Täällä tuntee olevansa todella kansainvälisessä porukassa, ihmisiä on joka puolelta maailmaa. Tänään mietimme Lotan kanssa samaa: Kiinassa olemme selkeästi vähemmistöä ja muut kansallisuudet ovat kiinalaisten kanssa enemmän edustettuina.

Vappuna meillä oli hyvin toisenlaiset ilmat kuin tavallisesti: lämpöä riitti yli 30 astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Hikihän siinä tuli, kun käveli pihalla. Suomessa kuulemma oli lumista ja hyytävän kylmää. Katselin viime vappuna otettuja kuvia, joissa oli myös lunta ja kylmännäköistä. Olen huomannut, että olen selvästi lämpimien ilmojen ihminen, kylmä ei houkuttele yhtään.

Keskiviikkona pääsimme Lotan kanssa muiden suomalaisten suosittelemaan kampaamoon. Lopputulos oli meistä molemmista niin onnistunut, että aiomme käydä siellä aina, kun tarvitsemme hiustenleikkausta. Lähellämme olevassa kampaamossa on hieman halvemmat hinnat (30 euroa), mutta siellä ei oikein ymmärretä suomalaista hiuslaatua. Viimeksi käydessäni kampaaja käytti lähes koko ajan partakonetta ja tukka lyheni pelottavan nopealla vauhdilla. Täällä kampaamossa puhutaan hyvin englantia ja länsimaalaiset ovat tuttuja asiakkaita, hinta on noin 50 euroa. Täällä kampaamoissa on erikseen hiusten pesijät ja leikkaajat. Kampaajia on myös eritasoisia ja –hintaisia. Meille osui keskihintaiset kampaajat, joiden taidot vakuuttivat.

Torstaina menin Ellan koululle rehtorin kutsumana MYP-palaveriin. MYP-ohjelma on kansainvälisen koulutason varmistamisohjelma, jota tutkitaan ja tarkastellaan monipuolisesti. Meitä oli seitsemän vanhempaa keskustelemassa koulun tasosta ja ohjelman onnistumisesta. Paikalla oli kaksi tarkastajaa, jotka kyselivät meidän kokemuksiamme. Tilaisuus oli hyvin opettavainen ja mieltä avartava, pärjäsin myös ihan hyvin muiden mukana.

Lauantaina meillä oli Suomi-koulun kevätjuhla. Perjantai-iltana oli vähän jännitystä ilmassa, sillä Pekingistä päin oli tulossa tänne hiekkamyrskyn aihettamaa saastepilveä. Siellä ilmanlaatu oli ollut pari päivää katastrofaalisissa lukemissa myrskyn takia. Myrskytuulet eivät tällä kertaa osuneet suoraan Shanghaihin, joten lauantaina pystyi menemään ulos ilman naamaria. Lähdin jo puoli kahdeksalta koululle taksilla. Siellä Ruusu ja Linda olivat tiedottajamme Maaritin kanssa jo kokoamassa suomalaisia koivumaisemakankaita telineisiin. Aamu hurahti vauhdilla ja pian olikin jo juhlan aika. Oppilaat juonsivat juhlan kertomalla suomalaisia vitsejä laulujen välissä. Lauloimme myös Marjon ja Karoliinan kanssa vanhemmille ja oppilaille kiitokseksi yhden laulun. Suvivirren jälkeen alkoi kahvittelu ja arpajaiset. Minä voitin yllätyksekseni Marimekon keittiöliinan ja servettipaketin. Kävimme vielä juhlan jälkeen syömässä lounasta läheisellä kujalla opettajien ja johtokunnan kesken. Sen jälkeen olikin sellainen olo, että tulipas taas tehtyä kaikkensa. Hyvä mieli jäi koko juhlasta ja ihanista työkavereista ja oppilaista. Ensi syksynä minulla on vastaavan opettajan rooli, joten sitten on taas uusia haasteita tulossa.

Lotta oli viikonloppuna taas hoitamassa ystäviemme Anselmi-koiraa. Ella pakkasi sunnuntaina laukkunsa valmiiksi leirikoulua varten. Tänään aamuyöstä hän sitten lähti Juhan kanssa koululle. Oppilaiden piti olla paikalla yöllä klo 3:30, sillä lento lähti kohti Guilinia jo ennen seitsemää. Olemme jo saaneet ensimmäisiä kuvia paikan päältä WeChatissa (vastaa lähinnä WhatsAppia) Ellan ryhmästä. Oppilaat ovat tänään ehtineet jo tekemään vaikka mitä ja huomenna Ellan ryhmä on menossa villiin luontoon yöksi. Ella soitti juuri äsken ja kertoi, että he menevät huomenna myös johonkin paikalliseen kouluun opettamaan englanniksi lauluja ja leikkejä. Ohjelma on suunniteltu minuutilleen niin, että illalla väsyneet seikkailijat kaatuvat sänkyihinsä. Kiva odottaa perjantaina kuulumisia retkestä.

Minulla on perjantaina kiinankoe, mikä ei ole millään tavalla helppo. Sovimmekin tänään yhden ryhmäläiseni kanssa, että opiskelemme huomenna yhdessä koetta varten. Hän on japanilainen ja hänelle kirjoitusmerkit ovat helppoja. Mukavaa, että voimme yhdessä oppia kiinaa.

Täällä on alkanut sadekausi. Sen huomaa siitä, että ilma on huomattavasti kosteampaa kuin ennen sekä siitä, että sataa useammin. Lämpötilat vaihtelevat vielä laidasta laitaan, mutta ovat selvästi kohonneet viime viikosta. Ensi viikolla on jo kolmenkymmenen asteen lämpötiloja odotettavissa.