Vihdoinkin opiskeluni alkoivat! Olen saanut opiskelijakortin
ja kirjan ja vihkon ja vaikka mitä opiskelijalle tarpeellista monisteista
yliopistoalueen karttaan. Lisäksi minulla on hyvä reppu ja Tintti-penaali.
Kaikki siis kunnossa opiskelujen suhteen.
Meiltä on yliopistolle noin 3,5 km matkaa. Kävellen kestää
vähän yli puoli tuntia, taksilla vartti. Yliopistoalue on kyllä iso, siellä on
kaksi sisäänkäyntiä, rakennuksia ulkomaalaisille opiskelijoille sekä omat
rakennukset kiinankielisille opintolinjoille. Donghuan yliopisto on erityisen
tunnettu vaate- ja kenkäsuunnittelusta, lisäksi siellä voi opiskella
Business&Management -linjalla. Alueella on myös omat tenniskentät, jalkapalloviheriö, muita
urheilupaikkoja, kaksi kahvilaa, pieni supermarketti, kirjasto, hotelli ja
klinikka.
Viikonloppuna sain itselleni pyörän, se on aivan
ihastuttava. Malliltaan se on hollantilaistyyppinen kaupunkipyörä ja väriltään
sinivalkoinen. En siis unohda maamme lipun värejä täälläkään. Kun istun pyörän selkään, minulle tulee heti
Maija Poppanen-fiilis ja viiletän kypärä päässä muutaman muun joukossa pitkin
katuja. Ihana vapauden tunne valtaa mieleni, kun pääsen tutustumaan laajemmin
lähiympäristöön. Pyörässä on ehdottoman tarpeellinen vilkkuva takavalo, jotta
kiireiset kanssakulkijat huomaavat minut eivätkä törmäile turhaan kanssani.
Risteyksissä pitää olla tarkkana, sillä autoja, skoottereita, pyöräilijöitä ja
jalankulkijoita suhahtelee joka puolelta ja joka suunnasta ilman mitään
väistämisajatusta.
Sunnuntaina kävi sitten hieman nolosti. Ajattelin lakata
kynteni päivällistä varten, olimme menossa tapaamaan keskustaan vanhaa oppilastani
Ainoa, joka on tullut tänne opiskelijavaihtoon puoleksi vuodeksi. Niin,
ajattelin siis olla hieno. Kynsilakkapurkki vaan ei tahtonut avautua, joten
otin käyttööni aikaisemmin hyväksi havaitun keinon, eli yritin avata purkkia
hampaillani. No, eihän siitä mitään tullut. Purkki kylläkin aukeni lopulta,
mutta sivuvaikutuksena oli lohjennut poskihammas. Siinä sitten mietittiin, mitä
pitäisi tehdä. Jouduin perumaan tapaamisemme ja lähteä päivystykseen
tarkistamaan tilanne. Juhalla oli kiinan tunti juuri sillä hetkellä, joten
opettaja lähti mukaamme auttamaan kieliongelmissa. Kieliongelmia ei ollut,
lääkäri puhui englantia, mutta muuten ongelmia olisi voinut tulla. Tohtorin
mielestä hammas pitäisi ehkäpä poistaa kokonaan, ainakin lohjennut pala pitäisi
hävittää. Eihän se kuulostanut yhtään hyvältä ratkaisulta, joten kiitimme
kauniisti, maksoimme laskun ja häivyimme nopeasti paikalta.
Kiinalaisten huippukeksintö on WeChat-sovellus. Kaikki
käyttävät sitä ja erilaisia porukoita voi koota itselleen ja kommunikointi
tapahtuu pääasiallisesti appsin kautta. Suomalaisten neuvosta löysimme hyvän
saksalaisen hammaslääkärin, jolle sain ajan tiistaiksi. Hoito oli
ensiluokkaista ja minä sain väliaikaisen paikan ennen prinsessaksi tuloa. Saan
nimittäin kruunun hampaaseen ja se maksaa aika lailla. Marraskuussa hymyilen
sitten yhä leveämmin uudella hampaalla.
Maanantaina menin yliopistolle aamulla Lotan kanssa. Meidän
Lotta on kylläkin Suomessa, mutta naapuriin muutti syksyn ajaksi toinen Lotta,
joka on samanikäinen kuin meidän Lotta. Kävimme molemmat ilmoittautumassa ja
tasotestissä. Pääsimme samaan ryhmään C1-3. Meitä on ryhmässä yhteensä 7 opiskelijaa,
kaksi Suomesta, kaksi Saksasta, kaksi Ranskasta ja yksi ukrainalainen. Sopivan
kokoinen porukka ja opettaja on herttainen ja tehokas. Tällä viikolla olemme
käyneet ihan perusjuttuja läpi, jotka jo osaan, mutta ensi viikolla on luvassa
jo enemmän haastetta.
Keskiviikkona Aino tuli metrolla meille. Kävimme syömässä
länsimaista ruokaa läheisessä ravintolassa ja tulimme meille iltateelle. Kyllä
oli mukavaa tavata pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Toivottavasti ehdimme
tavata vielä monta kertaa hänen täällä olonsa aikana.
Keskiviikkona Juha
oli testannut tinkimisen taitojaan silkkimarkkinoilla. Sen tuloksena saimme
ihanat huivit Ellan kanssa ja Juha löysi itselleen syystakin. Huivit eivät ole
silkkiä, mutta ne ovat erittäin pehmeät ja kauniit. I
tse humputtelin torstaina monessa paikkaa. Pääsin ystäväni
Marjutin kyydillä Pudongin puolelle ShaSun (Shanghain Suomalaiset)
aamukahville. Matkassa kesti vähän yli tunti. Tapasimme siellä kolme muuta
suomalaista naishenkilöä ja rupattelimme hyvän tovin. Lähdimme sitten metrolla
Marjutin kanssa Puxin puolelle keskustaan eli People Squarelle. Sieltä lähtee
ehkä kuuluisin Shanghain katu Nanjing lu, mikä on kävelykatu täynnä huikeita
putiikkeja ja kauppoja. Ilma oli lämmin ja aurinkoinen. Istahdimme pikkujunan
kyytiin ja körryyttelimme kadun toiseen päähän. Siellä nautimme lounasta
katuravintolan terassilla. Tällä kertaa maistoimme hampurilaisia, ne olivat
todella hyviä.
Illalla Juha toi yllätyksen kotiin: laatikollisen eläviä
rapuja. Tiedän kyllä, että ravut ovat herkullisia, mutta iljettää katsella
niitä elävinä. Tuumiskelimme hetken, mitä me teemme kaikilla niillä elukoilla.
Pyysimme naapurista apua ja Sanna tulikin pääkokiksi keittiöömme. Ravut
valmistuivat ja Sanna opetti meille oikean tavan syödä niitä. Minäkin onnistuin
aika hyvin saamaan irti kaiken herkullisen lihan. Lisäksi tarjolla oli
vietnamilaisia kevätrullia ja erilaisia juustoja ja kinkkua anitirapunisteille.
Illan päätteeksi kaikilla oli tyytyväinen mieli ja vatsat täynnä herkkuja.
Tänään on taas perjantai, aika kuluu täällä ihan yhtä
nopeasti kuin Suomessa. Kolmas opiskelupäivä on takana ja viikonloppu edessä.
Huomenna Xintiandilla eli vanhassa keskustassa on järjestetty joku iltakulkue
turistien iloksi. Ehkäpä menemme sinne ihmettelemään tai sitten emme. Matkoissa
täällä kestää sen verran enemmän kuin kotikaupungissamme, liikkeelle lähtöön
pitää valmistautua eri tehokkuudella. Tällä viikolla on ollut parina päivänä
tosi huono ilmanlaatu, esimerkiksi tänä aamuna menimme Lotan kanssa taksilla
yliopistolle, kun ilma oli ihan huono. Päivällä kävelimme kotiin, sillä
ilmanlaatu oli parantunut muutamassa tunnissa huonosta kohtuulliseksi. Onneksi
meillä on tehokkaat ilmanpuhdistimet kotona. Lämpöä on ollut, muttei enää niin
korkeissa lukemissa kuin aikaisemmin. Viikolla on ollut vain 25 asteen
paikkeilla lämpötilat, on ollut pakko kaivaa jo pitkät housut kaapista esille.
Tänään oli miellyttävän lämmin, +31.
