Tammikuu oli kokonaisuudessaan harvinaisen kylmä ja ilma saasteinen. Ellan koulu suljettiin yhdeksi perjantaiksi lumisateen ja huonon sään takia, lisäksi jouduimme siirtämään Suomi-koulua samasta syystä saman viikon lauantailta helmikuun alkuun. Ilmansaaste on ollut välillä erittäin korkeissa lukemissa, niin korkeita lukuja ei ole ennen täällä ollessani ollut. Toki on ollut myös paljon päiviä, jolloin taivas on ollut kirkas ja ilmanlaatu ollut jopa erinomaisella tasolla. Kuitenkin sen verran on ollut huonoa säätä, että ulkona oleminen on vähentynyt huomattavasti.
Tammikuussa kävimme siis koko perhe Suomessa äitini hautajaisissa. Kaikki järjestelyt sujuivat ongelmitta, mutta silti mieli oli kovin raskas ja rakasta äitiä on joka päivä ikävä. Vaikka emme olleetkaan päivittäin yhteydessä tämän välimatkan ja aikaeron takia, niin aina soitellessamme koin, että äiti on vierellä ja että hänellä on aikaa kuunnella ja iloita elämämme pienistä asioista. Lotta jäi Suomeen odottamaan viisumin uudistamista, ja asui sen ajan vaarin luona. He saivat yhdessä muistella mummia ja isäni uutta elämänvaihetta.
Jatkan tämän kevään Ellan koululla jousiyhtyeen vetäjänä. Minulla on mukava ja innostunut ryhmä, jonka kanssa opettelemme yhteissoittoa ja kuuntelemista. Ohjelmistoksi olen valinnut hyvin erilaisia kappaleita, mm. Fantasia on Greensleeves ja Mission impossiblen teema. Syksyyn verrattuna on paljon helpompaa, kun minun ei ole tarvinnut tehdä itse niin paljon sovituksia, vaan pääsemme heti vauhtiin. Yhtyeessä on neljä viulistia, yksi alttoviulisti ja yksi sellisti, joten soundi on mehevä.
Helmikuussa juhlimme täälläkin Runebergin päivää sekä Suomi-koulussa että kotona Juhan synttärinä. Miina-opettajamme oli leiponut valmiiksi torttupohjat, joita sitten ryhmissämme koristelimme eri tyyleillä. Juha oli silloin työmatkalla, joten juhlimme synttäriä jo vähän etukäteen käymällä ravintolassa syömässä. Ellan synttärit olivat sitten seuraavana vuorossa, heillä on neljä päivää synttäreiden välissä. Lotta saapui päivää ennen takaisin tänne kotiin ja ehdimme järjestellä Ellalle mukavat juhlat. Ella koristeli olohuoneemme kauniisti ja hänen ystäviään saapui lauantaina kymmenisen paikalle juhlimaan. Perjantaina oli itse asiassa Ellan oikea syntymäpäivä, mutta kun lauantaina oli nimipäivä, niin saimme juhlittua molempia samana päivänä.
Perjantaina oli siis sekä Ellan synttärit että Juhan työpaikalla Lasten päivä. Meidätkin kutsuttiin kaikki paikalle.Lasten juhlat olivat sellaiset, että juhlaa järjesteltiin todella hartaudella ja pitkään. Juhlassa itsessään ei ollut sen kummemmin ohjelmanumeroita, vaan siellä keskityttiin lähinnä pienten herkkujen, kuten kuppikakkujen syömiseen ja vanhemmat holhosivat pienokaisiaan siinä samalla. Mekin istuimme pöydän ääressä katsomassa, kun muutama lapsi pelasi matopeliä television näytöllä omien puhelimiensa kautta ja muutama muu piirteli papereille kuvia. Ellan synttäreiden kunniaksi oli tilattu kuppikakkuja, joita osa lapsista vain maistoi, osalle maku oli sopivampi. Kiinalaiset lapset eivät ole oikein tottuneet samanlaisiin herkkuihin kuin me suomalaiset, suurin menekki oli eläinkuvioisten riisipallojen kohdalla, nk. sticky rice ball.
Lasten juhlan jälkeen siirryimme yhteen ehkä Shanghain parhaimmista ravintoloista juhlimaan kiinalaista uutta vuotta. Ravintolaan täytyy varata hyvissä ajoin paikat, sinne ei voi mennä noin vain. Toimiston johtaja oli hoitanut asian, joten pääsimme herkuttelemaan shanghailaisia erikoisuuksia ison pyöreän pöydän ääreen. Paikka oli sama, minne meidät vietiin ensimmäisenä päivänä, kun tulimme tänne Shanghaihin. Tällä kertaa maut olivat jo tutumpia ja tunnelma rennompi, kun tunsimme jo kohtalaisen hyvin sekä ihmiset että maut. Ellan synttäreitä juhlittiin niin, että tarjoilija toi paikalle isolla tarjottimella erikoisdumplingeja. Valot sammutettiin ja Ella sai puhaltaa kynttilän. Dumpling on vähän tortellinin näköinen lihalla tai kasviksilla täytetty taikinakuori. Itse pidän niiden mehukkaasta koostumuksesta ja tietysti myös herkullisesta mausta.
Viime perjantaina myös Ellan koululla oli juhlat, jonne oli kutsuttu myös vanhemmat mukaan. Marjut lähti sinne kanssani viettämään kiinalaisen uuden vuoden juhlaa. Kentällä oli kolme isoa patarummun soittajaa ja neljä symbaalien soittajaa. Lisäksi vararehtori oli puettu kiinalaiseen juhla-asuun, ja hän piti käsissään kullanväristä maljaa. Kenttää kiersi lohikäärmettä kantavat ja heiluttavat miehet, ja välillä soitto lakkasi. Yhdessä vaiheessa kaksi leijonaa tanssivat ja kisailivat lasten edessä. Koulun rehtori kävi maalaamassa leijonien silmät, sillä oli joku symbolinen merkitys. Tämän jälkeen koulu jatkui pihalla erilaisissa toimintapisteissä, joissa lapset saivat kokeilla naamarintekoa, lyhdynkoristelua, kirjoitusmerkkien piirtämistä, sokeritikkareiden tekoa jne. Menimme Marjutin kanssa koulun kahvilaan, sillä ulkona oli ryysistä ja ilma kylmä.
Ellalla alkoi uudenvuoden loma torstaina. Olimme alunperin suunnitelleet matkaa etelämmäksi, mutta päätimme jäädä kuitenkin tutustumaan tähän kaupunkiin. Meillä on suunnitelmissa käydä ennen Lotan paluuta Suomeen sekä Pekingissä että Kiotossa. Matkoja ehtii nyt suunnitella rauhassa tämän loman aikana. Juha on lisäksi matkustellut niin paljon, että kiva pysyä välillä kotimaisemissa. Juhalla loma loppuu tämän viikon keskiviikkona, Ella menee kouluun ensi viikon maanantaina. Minulla alkaa taas kiinanopiskelu yliopistolla maaliskuun alussa. Aion yrittää opiskelua kokopäiväisesti eli istun koulun penkillä joka arkipäivä. Toivottavasti opin kieltä tehokkaammin kuin aikaisemmin. Opinnot jatkuvat heinäkuun alkuun asti.
Eilen menimme Xintiandille syömään ekoruokaa. Ravintolassa tarjoillaan tuoreista ja puhtaista raaka-aineista tehtyä ruokaa. Pitää myöntää, että maut tulivat ihanasti esille ruuassa. Jatkoimme matkaamme Yuyuan-kortteliin. Siellä oli avattu entisöidyt kauppakujat, jotka kuhisivat elämää. Paluumatkalla kotiin metroasemalla Ellasta ja kiinalaisesta juhla-asuun pukeutuneesta tytöstä otettiin innokkaasti kuvia.
