Parisen viikkoa sitten
kirjoitin, että Ellalla on koululla Student-Led Conference. Emme oikein
tienneet mitä odottaa, mutta tiistaina 14.3. menimme koululle, missä Ella
johdatti meidät koulun salin takaosaan. Siellä opettaja kertoi Ellalle, että
Ella on nyt pomo ja me istuimme pöydän toiselle puolelle Ellaa vastapäätä. Hän
avasi tietokoneensa ja alkoi pitää meille puolen tunnin luentoa siitä, mitä hän
on tähän mennessä oppinut koulussa. Tietokoneella oli taulukoita edistymisestä eri aineissa, vahvuuksien nimeämisestä
monella tapaa, lisäksi siellä oli jaoteltuna oppimisprosessin esistymisen
analysointia ja itsearviointia. Saimme kysellä välillä täydentäviä kysymyksiä,
joihin Ella vastasi taidokkaasti. Tämä puoli tuntia hurahti tosi nopeasti ja
ihmetellä täytyi, kun Ella puhui koko ajan vain englantia. Tuli helpottunut
olo, kun huomasi, että nyt koulunkäynti sujuu luontevasti ja kielitaito on
kehittynyt huikean paljon. Koululla on
yhtenä tärkeänä tavoitteena ohjata ja tukea oppilaiden johtamistaitoja ja tämä tilaisuus
oli mielestäni erittäin taidokkaasti suunniteltu ja valmisteltu. Kaksi viikkoa
oppilaat tekivät tuota luentoa omilla tietokoneillaan sekä koulussa että
kotona.
Itse olen potenut flunssaa
parisen viikkoa, joten vielä en ole uskaltanut lähteä urheilemaan. Täällä on
ollut koleaa ja sateista, ja luokkahuoneessa on ollut viileää. Tällä hetkellä
jäljellä on enää satunnainen yskä ja nuhainen ääni. Muut perheenjäsenet ovat
kiikkuneet terveen ja sairaan olon välillä, onneksi eivät ole vilustuneet pahemmin. Ilmanlaatu on myös pysytellyt huonona monen
päivän ajan. Ulos ei ole tehnyt mieli lähteä, mutta ihan hyvin täällä pärjää.
Magnoliapuut ja luumupuut ovat jo kukkineet ja kohta puoliin saamme nauttia
kirsikkapuiden kukinnasta. Muutenkin puut ja kukat ovat alkanee vihertää ja
herätä talviunilta. Parvekkeelta on kiva katsella pihan enenevää vihreyttä.
Kävimme eilen Juhan kanssa ostamassa meille parvekekalusteita niin, että saamme
nauttia maisemista mukavilla tuoleilla. Kävimme koko ostostapahtuman läpi kiinaksi,
laitoinpa oman kiinalaisen nimenikin 湖琵雅allekirjoitukseksi, kun eivät
ymmärtäneet länsimaista kirjoitusta. Perjantaina kalusteet tuodaan meille
kotiin. Olen innoissani, kun pääsen ” omalle pihalle”.
Lotta täytti toissa
viikonloppuna 20 vuotta. Herkuttelimme yhdessä palattuani Suomi-koulusta kahden
maissa. Kävimme myös syömässä läheisessä ravintolassa. Söimme siellä
ensimmäisenä iltana, kun tulimme kesällä tänne, joten tuli ihan nostalginen
olo. Ruoka oli herkullista, avokado- ja munakoisoruokia sekä nuudeleita, rapuja
ja friteerattua possua. Pohdimme, miten erilaiselta ruoka täällä maistuu
verrattuna Suomen kiinalaisiin ravintoloihin. Yhtä kaikki, molemmissa paikoissa
ruoka on maittavaa. Illalla menimme katsomaan 3D-elokuvateatteriin Kaunotar ja
hirviö-elokuvaa. Se oli vaikuttava kokemus, valkokangas oli hurjan kokoinen ja
3d-lasit sopivat rillienkin päälle hyvin. Elokuva oli englanniksi, joten
ymmärsimme myös, mitä siinä tapahtui.
Sunnuntaina menimme yhdessä
Varjosten kanssa syömään länsimaiseen ravintolaan ja sen jälkeen vielä
Creperiehen syömään lettuja. Saimme juhlittua yhtä aikaa sekä Lottaa että
Severiä, jolla oli syntymäpäivä perjantaina.
Viime tiistaina minun piti
päästä Shanghain suomalaisten järjestämälle kaupunkikävelylle Gipaon vesikaupunkiin,
mutta flunssa piti niin tiukasti otteessaan, että jouduin jäämään kotiin.
Marjut on toinen kävelyn järjestäjistä, ja hän lupasi, että voimme mennä sinne
yhdessä myöhemmin.
Perjantaina meillä alkoi
yliopistolla Hulusi-huilu –kurssi. Osallistujia oli 8 ja opettajana vanha herra
Xie. Hän oli aivan hurmaava ja soitti huilua uskomattoman taidokkaasti ja
kauniisti. Opetus tapahtui kiinaksi, enkä hirveästi ymmärtänyt siitä, mutta
opettaja näytti selkeästi huilun soiton perusteita. Lisäksi muutama opiskelija
pystyi välillä kääntämään puheen englanniksi. Ei se paljoa haitannut, kun
saimme kaikki huilut itsellemme. Heti alkoi töötöttäminen, kun kaikki yrittivät
saada ääntä huilusta. Siinä onkin ihan oma tekniikkansa. Huilun asteikko alkaa
so-sävelestä do-sävelen sijaan ja siinä on yhteensä kymmenen perusääntä. Niitä
sitten harjoittelimme yhdessä ja erikseen. Opettaja kävi kuuntelemassa meitä ja
ohjasi puhaltamaan erilaisilla voimakkuuksilla. Yhdessä vaiheessa hän tuli
luokseni ja halusi soittaa kanssani kilpaa, ainakin näin minulle kerrottiin.
Soitimme sitten vuorotellen ääniä ja kaipa se meni ihan hyvin, sillä opettaja
oli tyytyväisen oloinen. Huilu on hyvin kaunis ja saimme myös kauniit
kuljetuslaukut. Odottakaas vaan, kun kesällä pidän teille hulusi-konsertin!
Viime lauantaina oli taas
Suomi-koulua. Laitoimme lasten kanssa rairuohopurkit valmiiksi ja he saivat ne
kotiinsa kasvamaan. Seuraavan kerran meillä onkin tapaaminen
pääsiäislauantaina, silloin laitamme virpomisoksia. Pääsiäisen perimmäinen
tarkoitus ei ollut ihan selvä, eikä Raamattukaan ollut tuttu kirja. Jotenkin
tuntui hassulta, että juhlaa kyllä vietetään, mutta sen perussanoma ei ollut
tiedossa. Koulussa pidetään aatevapaata linjaa, joten mainitsin vain, että
siitä Raamattu-kirjasta voi löytyä avain juhlan tarkoitukseen. Kävimme tunneilla läpi kesäaikaan siirtymistä
ja vuodenaikoja sekä vuorokauden eri aikoja. EU oli monelle vieras käsite,
mutta eurot olivat tuttuja.
Kiinan opiskelu on ollut
tällä uudella kurssilla haastavaa ja hieman hämmentävääkin. Opettajan tahti on
kiivas ja sanaluokat eivät aina selviä. Esimerkiksi gei-sanalla on kaksi
tarkoitusta, joista tiesin vain toisen. Ensimmäinen on siis antaa ja toinen
tarkoittaa ”jollekin”. No, opetustapana on näköjään asioiden nopea läpikäynti
ja opiskelijan oma työskentely sitten selventää ( jos selventää!) asiat.
Kuuntelu on jo tarpeeksi haastavaa, sillä opettajamme puhuu pekingiläisittäin ja
myös kuuntelulevyt ovat pekingiläisten puhumia. Tietyt konsonantit kuulostavat
erilaisilta paikallisten puhumana. Kesäkuun puoleen väliin mennessä pitäisi
olla taas viisaampi. Sitten on kesä taukoa ja suomi muuttuu meidän pääkieleksi.
Olemme nimittäin tulossa kotiseuduille viettämään kesälomaa;Ella ja minä ennen
juhannusta ja Juha Lotan kanssa heinäkuun toisella viikolla. Silloin vietämme
Lotan ylioppilasjuhlia ja minullakin taitaa tulla pyöreitä lukuja
syntymäpäivän, joten tervetuloa juhlimaan kanssamme.
Ensi viikolla on
haudanlakaisuloma. Se tarkoittaa sitä, että Ellalla on koko viikko lomaa ja
minulla on Lotan kanssa maanantai ja tiistai vapaata opiskeluista. Juha lähtee
ensi sunnuntaina työmatkalle Kokkolaan, joten vietämme sen viikon kolmestaan.
Tai melkein kolmistaan. Me saamme nimittäin seuraksemme hurmaavan pikkuisen
herrasmiehen koiran muodossa. Marjutin ihastuttava villakoira jää meidän
hoitoomme siksi aikaa, kun he ovat matkoilla. Lotta yöpyy heidän luonaan koko
viikon ja saatamme Ellan kanssa ”matkustaa” sinne myös retkelle. He eivät tosin
asua meiltä kuin kolmen kilometrin päässä, joten matka ei ole valtavan pitkä.
Anselmi-koiraa sitten hoivataan ja hellitään vuoron perään.
Tällä viikolla alkaa lämmetä;
tänään oli jo kaksikymmentä astetta lämmintä. Ihmiset ovat vaihtaneet
untuvatakkinsa jo villatakkeihin, uskaliaimmat jopa kevättakkeihin. Meikäläisistä
tämä lämpötila on jo vallan kesäinen.
