maanantai 18. syyskuuta 2017

Koulun penkillä minä ja muut

Syyskuun puoliväli tulla tupsahti huomaamatta. Ei ihmekään, sillä kiirusta on pitänyt niin paljon, että kelloa ei ole ehtinyt liikaa tuijottaa. Olen tänä syksynä Suomi-koulussa johtavana opettajan, joten olen saanut huolehtia monenlaisista asioista. Onneksi kävin elokuussa Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivillä Opetushallituksessa, sieltä sain paljon tietoa ja vinkkejä sekä opettamiseen että johtamiseen. 

Meillä on erikseen johtokunta, jonka kokouksissa päätetään isommista linjoista ja kouluun liittyvistä järjestelyistä. Päätimme ottaa pitkän pohdinnan jälkeen käyttöömme uuden Suomi-kouluille tehdyn opetussuunnitelmasuosituksen. Se on laadittu vuonna 2015, mukana on oppimiskokonaisuuksia, kirjallisuutta, lukemista ja kirjoittamista, puhumista ja kuuntelua. Lisähaastetta tuo se, että ryhmät ovat melko pieniä, 6-13 oppilasta ryhmässä, ja opetamme samanaikaisesti monta ikäryhmää. Lapsia on tänään tulleen päivitetyn tiedon mukaan 37. 

Opetuskertoja on tiivistetty pitkien välimatkojen takia niin, että tapaamme lauantaisin klo 9.30-12.15 seitsemän kertaa ennen joulua. Itse opetan 10-13 -vuotiaita, Lotalla on 8-9 -vuotiaat oppilaat ja Ella-opettajalla ovat eskarilaiset ja ekaluokkalaiset. Lindalla on kaikkein vilkkain porukka eli 3-5 -vuotiaat. Hänellä on apunaan lukiolaistyttö Karoliina, joka on itsekin aikanaan ollut koulussamme oppilaana. 

Olemme saaneet käyttöömme kansainvälisen koulun tilat meidän lähistöltä. Koulussa on mukavat tilat ja saamme pitää siellä omia tavaroita varastossa. Lisäksi meillä on kellarikerroksessa oma kirjastohuone, jota hoitaa kirjastonhoitajamme Heli. Hänen luonaan vieraillaan joka kerta ja lainataan suomenkielisiä kirjoja, cd-levyjä tai dvd-elokuvia. Osa lapsista osaa lukea suomeksi, osalle monet sanat ovat outoja, sillä koulua käydään joko englanninkielellä tai kiinaksi. Päivittäinen suomenkielen käyttö jää monella hyvin vähäiseksi, joten koulumme on todella tärkeä kielikeidas.

 Koulupäivän aikana me käymme erilaisia teemoja läpi ja teemme toiminnallisia harjoituksia. Ensimmäisellä kerralla aiheena oli Koti ja perhe, viime lauantaina Luonto ja luonnonsuojelu. Kävin oppilaideni kanssa jokamiehen oikeuksia läpi seikkailuradalla ja tunnistimme luonnonääniä kuuntelutehtävässä. Katsoimme myös netistä ylen uutisten muuttolintuja koskevaa uutista. Kotitehtäväksi annoin nettitehtäviä eri sovelluksista. Suunnitteluun hurahti ihan kokonainen työpäivä, mutta se ei haittaa työn mielekkyyden ja innostavuuden takia. 

Lisäksi koulupäivän aikana Suomi-koulun kauppa ja kahvila ovat avoinna, joten suomalaisia karkkeja ja pullaa saa ostaa viikonloppuherkuiksi. Sanna leipoo aamulla ison kasan herkullisia korvapuusteja ja myy niitä kaupanpidon ohella. Juhakin pistäytyi viime kerralla koululle kahville. 

Oma opiskelu on lähtenyt myös vauhdilla käyntiin. Viime viikko meni ihmetellessä, nyt tulee ihan runsaasti kotiläksyjä. Ryhmässäni on 15 aasialaista opiskelijaa, lisäksi yksi argentiinalainen, yksi espanjalainen, yksi ranskalainen ja minä suomalaisena yksin. Ensimmäisellä tunnilla arvioin ymmärtäväni noin 20 % opettajan puheesta, tänään ymmärsin ehkä jo noin 30%. Opettaja ei puhu mitään muuta kuin kiinaa ja taululle kirjoitetaan pelkillä kiinalaisilla merkeillä eli hanzeilla. Viime vuodesta viisastuneena en anna paniikille valtaa, vaan otan aivan iisisti ja luotan siihen, että muutamia sanoja tarttuu väkisinkin. Yksi iso helpotus viime vuoteen verrattuna on se, että voimme kirjoittaa opettajalle sanelut ja kotitehtävät kännykällä. Omat harakanvarpaat eivät oikein olleet kauniita katsella, joten nyt ei tarvitse nolostua, jos opettaja ei ymmärrä, mitä olen kirjoittanut. Jos hän ei ymmärrä, mitä kirjoitan, niin olen valinnut väärän kirjoitusmerkin, en raapustanut väärin. 

Orkesterinjohtajana on ollut mielenkiintoista työskennellä. Viime viikolla harjoittelimme improvisointia muutaman soinnun pohjalta. Annoin oppilaille pentatonisen asteikon sävelet käyttöön eli viisi eri säveltä. Saivat sitten soittaa niitä oman maun mukaan antamieni tunnetila - ja esitystapaohjeiden mukaisesti. Kysellessäni, mitä pitivät harjoituksista, eräs oppilas ilmaisi kohteliaasti harjoituksen olleen uniikki. He ovat tottuneet soittamaan pelkästään nuoteista, joten taisi olla melko haastava tehtävä. Ensi kerralla aion pysyä taas rauhallisena ja soitamme pelkästään nuoteista. Totutan heidät vähitellen irti nuoteista. Soittajat ovat eritasoisia, mutta kaikilla on hyvä ote soittamiseen. Osalla oppilaista on hyvin paljon harrastuksia orkesterin lisäksi, joten pitää miettiä sitä, että he eivät stressaannu tai turhaannu harjoituksissa. 

Eilen kävimme Juhan kanssa pitkällä kävelyllä. Ihmiset viihtyvät ulkona, näimme paljon kirjojen lukijoita ja lepäilijöitä katujen varsilla. Mikäs siellä on ollessa, kun on lämmintä ja aurinko paistaa. Ilmanlaatu on ollut erittäin hyvä viime viikolla, itse asiassa kotikaupungissamme oli eilen huonompi ilmanlaatu kuin täällä. Tänään on ollut vähän huonompi ilma, mutta ei mitenkään hälyttävän huono. 


Ystäväni Sanna K. kirjoitti omassa blogissaan Shanghain korkeasta hintatasosta. Se pitää kyllä paikkaansa, sillä suomalaiset viikko-ostoskustannukset ovat samoja täälläkin. Kausihedelmät ovat aika edullisia, mutta muuten hinnat ovat korkeita. Pieni muropaketti maksaa täällä noin 8 euroa, leipä 5 euroa ja jugurtit samanverran. Limsat ovat edullisia, mutta niitä emme juo Suomessakaan useasti. Toisaalta on erittäin mukavaa, että täältä saa myös länsimaisia tuotteita. En ole vielä opetellut kiinalaisen ruuan tekemistä, kaikkeen ei riitä aika. Nuudeli- ja riisipohjainen ruoka voisi olla halvempaa, mutta sen tekeminen on sitten ihan oma juttunsa. Meillä on hyvä kaasuhella, mutta ei uunia. Siksipä ruuanlaitto on vähän rajoittunutta. Ei kuitenkaan syytä huoleen, olemme saaneet ihan tarpeeksi ruokaa ja voimme hyvin!