Kesä tuli ja meni ja niin
mekin. Menimme Suomeen Ellan kanssa heti
koulujen loputtua eli kesäkuun puolessa välissä. Lotta jäi vielä Shanghaihin
opiskelemaan ja Juha tekemään töitä. Pääsimme asumaan vanhempieni luokse ihan
Kokkolan keskustaan. Hieman tuumailin ennen kotikaupunkiin paluuta, että miltä
kaikki näyttää ja tuntuu pitkän tauon jälkeen. Kävimme Ellan kanssa viimeksi
Suomessa vuoden vaihteessa ja silloinhan oli niin pimeää, ettei ehtinyt nähdä
kaikkea. No, onhan tuo vähän liioitellusti sanottu. Suuria eroja tänne Kiinaan
verrattuna oli jo löytynyt. Suomessa talot näyttävät hyvin matalilta ja tiet
ovat kapeita. Ihmisiä ei näy kovin paljon ulkona eikä kaupoissa. Liikennekin on
selkeää ja vaivatonta, ainakin Kokkolassa.
Vietimme perheessämme kahdet
isot juhlat kesän aikana. Lotta ja Juha saapuivat heinäkuun alussa Kokkolaan ja
aloitimme Lotan ylioppilasjuhlien valmistelut. Siskoni tarjosi meille
juhlatilaksi heidän huvilaansa. Se on ollut sukumme omistuksessa jo yli sata
vuotta, joten tuntui hyvältä päästä nauttimaan juhlista perinteiseen
ympäristöön. Tarjoilutkaan eivät tuottaneet suurempaa päänvaivaa, sillä
anoppini suussa sulavat voileipäkakut, siskoni mokkapalat ja tuoreista
mansikoista tehdyt täytekakut täyttivät tarjoilupöydän. Mansikka-aika oli juhlien
kannalta sopivasti myöhässä, sillä saimme juuri parhaimmillaan kypsyneet
mansikat haettua läheiseltä Hauhtosen tilalta. Lotta oli kaunis niin kuin aina,
ja sää suosi meitä. Aurinko paistoi ja lämpötila oli kahdenkymmenen asteen
paremmalla puolella. Juhlavieraat viihtyivät sekä huvilan sisällä että ulkona
pihalla. Meille jäi kaikille tilaisuudesta erittäin hyvä mieli, kiitos kaikille
juhlijoille!
Toiset juhlat vietimme juuri
ennen kuin palasimme takaisin Shanghaihin. Täytin elokuun neljäs tasaiset viisikymmentä
vuotta ja halusin kutsua mukaani juhlimaan mahdollisimman paljon ystäviä. En
laittanut mitään virallista kutsua, mutta kaikki olivat tervetulleita. Saimme
käyttöömme ihastuttavan Laivurintalon Kokkolan Neristanista eli vanhasta
kaupungista. Talo on remontoitu pieteetillä ja puutarhan kukkaloisto ja
enteriööri loivat juhlille ihanat kehykset. Nautin suuresti, kun sain tavata
ystäviä ja sukulaisia sekä ilahduin henkilökohtaisten lahjojen lisäksi
toisenlaisista lahjoista Kirkon Ulkomaan Avun kautta. Useat ystävät olivat
lahjoittaneet apua tarvitseville mm. Kanoja, vuohia, lukutaitoa, puhdasta vettä
ja hedelmäpuita. Suurkiitos kaikille! Juhlan aikana oli myös yksittäisiä
ohjelmanumeroita, joissa kuultiin runoja, lauluja, ja soittoa. Jokainen esitys oli
ainutlaatuinen ja sydämellinen. Illalla menimme veneellä kerhon saareen yöksi.
Lähestyessämme rantaa huomasimme, että sinne oli laitettu pimenevässä illassa
kirkkaasti listavia kynttilöitä. Kaiken kukkuraksi kynttilöitä oli
viisikymmentä ja niistä oli muodostettu kuvio 50. Tilanne oli häkellyttävän koskettava ja tulen
muistamaan sitä lämmöllä. Minulle tulkin sellainen tunne, että haluan heti
uudestaan juhlia, sillä se oli niin mukavaa.
Lotta oli heinäkuun
kaupunginkirjastossa töissä. Työmatka oli lyhyt ja miellyttävä vanhempieni
kotoa. Ella asui kanssamme pääasiassa veneessä. Laskimme sen nimittäin Juhan
tuloa seuraavana päivänä veteen ja illalla olimme jo saaneet sen asuttavaan
kuntoon. Oma talomme on vuokralla ystävillämme, joten pystyimme hakemaan ongelmitta
veneen varustukset sieltä. Veneessä asuminen on meille edellisiltä kesiltä
tuttua puuhaa, joten nautimme omasta rauhasta ja tiloista kuukauden ajan.
Elokuussa pakkasimme tavarat takaisin laatikoihin ja veimme ne kotiimme ensi
vuotta odottamaan. Maanantaina vene nostettiin ja tiistaina lähdimme takaisin
kohti Shanghaita. Lotta jäi vielä elokuun ajaksi lomailemaan Suomeen.
Kesäloma sujui
kokonaisuudessaan erinomaisesti. Ella tapasi kavereitaan, pääsi uimaan ja
nauttimaan vapaa-ajasta. Minä keskityin kunnon kohottamiseen golfin avulla ja
sain sen parista uusia ystäviä ja luottopelikaverini Anjan seuraa. Lotalla
heinäkuu meni töitä tehdessä ja Juhalla oli puolet ajasta lomaa ja puolet
töitä. Vaikka kaipasin toisaalta kovastikin takaisin Shanghaihin, niin samalla
tuntui hyvältä olla hetki tutuissa ympyröissä ja ennen kaikkea tärkeiden
ihmisten parissa.
Pääsin myös elokuun alussa
Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivlle Helsinkiin. Siellä oli korkeatasoinen
ja antoisa koulutus opetushallituksen tiloissa. Suomi-kouluja on tällä hetkellä
137 eri maassa ja opettajia yli 600. Sain paljon vinkkejä ja uusia ideoita
tulevalle syksylle. Toimin nimittäin tämän syyslukukauden Shanghain
Suomi-koulun johtavana opettajana. Olen innoissani uudesta pestistä ja toivon,
että oppilaat tulevat nauttimaan syksyn opetuksesta. Meillä on yhteensä
seitsemän opetuskertaa, jotka pidetään lauantaisin yhden kansainvälisen koulun
tiloissa. Lapsia tulee kolmisenkymmentä, joten opetusryhmiä on ainakin kolme ja
saman verran opettajia. Lisäksi paikalla on kirjastonhoitaja ja
kaupan-/kahvilanpitäjä, joten sinne saattaa tulla muitakin suomalaisia kuin
oppilaat vanhempineen. Toivotaan ainakin niin.
Nyt olemme olleet vähän yli
viikon Shanghaissa. Täällä on aikamoisen kuuma: lämpötilat ovat joka päivä
kohonneet yli 30 asteen ja kuumimpana päivänä oli +38 astetta. Vesipullo pitää
olla koko ajan mukana tai sitten pitää käydä tarpeeksi usein kahvilassa
juomassa muutakin kuin kahvia. Säätiedotuksessa näkyy myös joka päivälle
ukkosta. Olemmekin katsoneet silmät suurina, kun taivaan kansi on välillä ihan
valkoisena salamoiden valoista. Eilen illalla oli erityisen näyttävää
salamointia. Välillä salamointia näkyy ylhäällä pilvien väleissä, välillä
kirkkaat sahakuviot iskevät maata kohti.
Viikon aikana olemme
asettuneet takaisin kotiimme ja totutelleet aikaeroon. Juha jatkoi matkaansa
suoraan lentokentältä työmatkalle Kiinan keskiosaan, joten hän pääsi
kotiutumaan vasta viime perjantaina. Asuinalueemme ulkouima-allas on auki,
joten sinne pääsee poskimaan vielä ainakin tämän viikon. Sitten taitaa tulla
täkäläisten mukaan liian kylmä, ja allas suljetaan. Portin-/ ja ovivartijoiden
sekä kaupan myyjien kanssa on ollut kiva taas jutustella kiinaksi, täällä
tervehditään sanomalla hao jiu bu jian eli mukava nähdä pitkästä aikaa. Myös
meidän ayimme on ollut iloinen, kun tapasimme taas kesätauon jälkeen. Hän onkin
hyvin kultainen ja osaava apuri, ja pitää huolta kotimme siisteydestä kaksi
kertaa viikossa. Hänen kanssaan saa harjoitella kiinaa oikein kunnolla, sillä
hän ei puhu englantia.
Olen ehtinyt tavata myös
Shanghaissa asuvia ystäviäni siellä sun täällä. Käymme toistemme luona kylässä
tai tapaamme lounaalla jossain mukavassa paikassa. Metrolla kun pääsee helposti
minne vain, samoin bussilla on miellyttävä matkustaa. Niissä on hyvä
ilmastointi, joten hikipisarat ehtivät välillä jopa kuivuakin. Taksilla ei ole
myöskään kalllista matkustaa, mutta niissä haisee usein tupakalle, myös
ruuhka-aikoina niillä on hidasta liikkua. Olen tutustunut myös uuteen Suomi-koulun
puheenjohtajaan Tarjaan, joka on saapunut tänne kolmeksi vuodeksi Sveitsistä.
Ystäväpiirini siis laajenee lupaavasti.
Ellalla alkoi tiistaina koulu
ja aikaiset herätykset. Herätys on 6:30, mutta koulubussissa pitää olla 7:20.
Hyvin Ella on ehtinyt bussiin aamuväsymyksestä huolimatta. Hänellä on selkeästi
helpompaa aloittaa tämä lukukausi, kun on jo valmiiksi hyviä ystäviä ja tuttuja
opettajia. Koulu on muuttunut kesän aikana kansainvälisen tasokriteerin
mukaisesti middle schoolista ja high schoolista upper schooliksi. Eli vielä on
olemassa yläkoulu ja lukio, mutta ne ovat yhdessä upper school. Hallintoa on
supistettu, joten nyt oppilailla on yksi yhteinen rehtori. Myös osa aineista on
muuttunut sisällöiltään, esimerkiksi musiikissa ei ole enää erillisiä
orkestereita, vaan tunneilla opetetaan enemmän yleismusiikkia, kuten
suomalaisissa kouluissa.
Tästä blogista tuli tällä
kertaa huippupitkä. Toivottavasti jaksoit lukea loppuun. Ensi kerralla
kirjoitan taas lyhyemmästä ajanjaksosta, joten seuraava blogikirjoitus lienee
hieman lyhyempi. Mukavaa syksyn aloitusta!
